Mediakäytön

Mediakäytön käsite tarkoittaa sitä, miten yksilöt ja yhteisöt käyttävät mediaa erilaisiin tarkoituksiin, kuten tiedon hankkimiseen, viihteeseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä kulttuurisen identiteetin rakentamiseen. Mediakäyttö koostuu useista ulottuvuuksista, kuten käytön ajankäytöstä, kanavista ja alustoista sekä siitä, millaisia sisältöjä ja palveluita ihmiset hyödyntävät. Tavoitteet voivat olla informatiivisia, viihteellisiä, sosiaalisia tai oppimista edistäviä, ja käyttäjät voivat samastua useisiin rooleihin samaan aikaan.

Mediakäytön mittaaminen ja kuvaaminen kattaa sekä määrälliset että kvalitatiiviset näkökulmat. Määreitä ovat esimerkiksi päivittäinen media-aika, tavoitettavuus, katsoja- tai käyttäjäprofiilit sekä sisällön ja median muodon vaihtelevuus. Perinteiset kanavat kuten televisio, radio ja printtilehdet sekä digitaaliset formaatit kuten verkkosivut, sovellukset, striimauspalvelut ja sosiaalinen media ovat osa kokonaisuutta. Monia käyttäjiä koskee useiden alustojen samanaikainen käyttö.

Trendejä ovat digitalisaatio ja mobiilisuus, personointi ja algorithmien ohjaama sisällönsuositus sekä kasvanut läpinäkyvyys ja data- ja yksityisyyden kysymykset. Mediakäyttö vaikuttaa muun muassa kognitioon, oppimiseen, käytösmalleihin ja sosiaalisiin suhteisiin, ja siihen liittyy sekä mahdollisuuksia että riskejä, kuten tutkimustiedon ja väärän tiedon erottamisen haasteet. Eri väestöryhmien välinen eriytyminen ja digitaalinen lukutaito ovat keskeisiä tekijöitä mediakäytön tasa-arvon näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetään sekä kyselyjä että digitaalista jälkeä sekä etnografisia lähestymistapoja.