Mediaanalyysissä

Mediaanalyysissä tarkoitetaan systemaattista tutkimusta, jossa pyritään ymmärtämään median sisällön rakennetta, esittämistapoja ja niihin liittyvää julkista keskustelua. Siinä tarkastellaan, miten ilmiöitä käsitellään eri medioissa, millaisia viestejä korostetaan ja millaisia narratiiveja ne muodostavat. Tavoitteena on tuottaa kuvausmedian rakenteista sekä sen mahdollisista vaikutuksista yleisöön ja politiikkaan.

Aineistot muodostuvat usein artikkeleista, uutislähetyksistä, blogikirjoituksista sekä sosiaalisen median sisällöistä. Otanta suunnitellaan siten, että se vastaa tutkimuskysymyksiä ja antaa oikean kuvan mediakentästä tiettynä ajanjaksona. Menetelmät kattavat sekä määrälliset että laadulliset lähestymistavat, kuten sisältöanalyysin, diskurssianalyysin, kehyksianalyysin sekä tarvittaessa sentimenttianalyysin ja verkkoanalyysin.

Prosessi etenee yleensä seuraavasti: määritellään tutkimuskysymykset, päätetään yksiköinti (mitä mitataan) ja datalähteet, valitaan otanta ja kehitetään koodaamiskoodi. Koodauksen luotettavuus varmistetaan usein mittauksin kuten intercoder reliability -arvioinnein. Aineisto koodataan järjestelmällisesti ja analysoidaan sekä määrällisesti että laadullisesti, jotta tulokset voidaan tulkita kontekstissa. TutkimustuloksetRaportoidaan selkeästi ja ne voivat osoittaa esimerkiksi teemaleikkoja, toistuvia kehyksiä tai mielipide-erottuvuuksia medioissa.

Työkaluina käytetään usein ohjelmistoja kuten NVivo, ATLAS.ti tai MaxQDA, sekä tilastointiin tai tekstianalyysiin soveltuvia ohjelmistoja kuten R tai Python. Mediaanalyysiä sovelletaan esimerkiksi akateemisessa tutkimuksessa, uutismedian seurannassa, viestinnässä ja politiikan analysissa, huomioiden eettiset näkökulmat ja datan hankinnan lainsäädäntö. Rajoitteina ovat tulkinnan subjektiivisuus, otosten valinta ja medioiden nopeasti muuttuva luonne.