Markkinavoimista

Markkinavoimista on taloustieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan markkinoilla toimivien yritysten kykyä vaikuttaa hintaan, tarjotun tuotteen määrään tai kaupan ehtoihin. Markkinavoimaa esiintyy erityisesti markkinarakenteissa, joissa kilpailu on rajoitettua, kuten monopolissa tai oligopolissa, ja joissa sisääntuloesteet uusille tulokkaille ovat korkeat.

Keskeisiä tekijöitä markkinavoiman syntymisessä ovat markkinarakenteet, tuotteen eriytyminen, teknologinen etu, brändin vahvuus sekä tiedon epätasainen jakautuminen. Myös jakelukanavat, verkostovaikutukset ja suurten yritysten koalitiot voivat vahvistaa markkinavoimaa.

Markkinavoimaa mitataan sekä hinnan ja kustannusten suhteella että markkina-asemien koosta. Lernerin indeksi (L = (P − MC)/P) kuvaa hintakustannusmarginaalia, kun taas markkinaosuudet ja markkinoiden koncentratio voidaan ilmoittaa Herfindahl-Hirschmanin indeksillä (HHI), joka mittaa markkinoiden keskittyneisyyttä.

Vaikutukset voivat sisältää korkeammat hinnat, pienemmän tuotantomäärän ja kuluttajille heikomman hyvinvoinnin sekä tehokkuusmenetyksiä. Toisaalta markkinavoima voi luoda kannustimia innovaatioihin ja osaamisen kehittämiseen.

Politiikka ja sääntely pyrkivät rajaamaan liiallista markkinavoimaa. Kilpailulainsäädäntö sekä viranomaiset, kuten Kilpailu- ja kuluttajavirasto ja EU-kilpailulakeja valvova viranomainen, voivat käyttää toimenpiteitä kilpailun edistämiseksi, markkinoiden avaamiseksi sekä hinnan ja toiminnan ehtoihin liittyvien säädösten käyttöönottoa varten.

Esimerkkejä markkinavoiman tarkastelun kohteista ovat digitaaliset markkinat ja alustatalous, joissa suurten alustojen asema herättää jatkuvaa kilpailupolitiikan keskustelua.