Maksimointiyleinen

Maksimointiyleinen on suomalainen adjektiivi, jolla kuvataan ilmiötä, politiikkaa tai käytöstä, jossa korostetaan maksimoimista eli tietyn tavoitteen maksimointia. Käytännössä termi viittaa asenteeseen tai strategiaan, jossa tavoiteltua päämäärää pyritään maksimoimaan, esimerkiksi voitto, hyöty, tehokkuus tai tuotantokyky, joskus muiden tekijöiden kuten riskin tai oikeudenmukaisuuden kustannuksella.

Termi esiintyy pääasiassa suomenkielisessä optimointiin, taloustieteeseen, peliteoriaan ja organisaatiokäyttäytymiseen liittyvässä keskustelussa. Sitä käytetään erityisesti analyyttisessä kirjoittamisessa ja se nähdään jargonia muistuttavana. Esimerkkejä ovat maksimoiva päätöksenteko, maksimoiva lähestymistapa tai maksimoitumishenkinen politiikka.

Maksimointiyleinen ajattelu voi rakentua kahdella tavalla: se voi kuvata todellista käyttäytymistä, jossa toimija pyrkii jatkuvasti maksimeihin, tai kuvailla tavoitteenasetelman luonnetta, joka asettaa maksimoimiselle etusijan. Termi ei ole vakiintunut erottuva käsite suomen taloustieteessä, ja sitä pidetään joskus erikois- tai jargonitasoisena. Se voi kuitenkin esiintyä vertailuissa ja analyyseissä, joissa korostetaan optimoinnin roolia päätöksenteossa.

Etymologisesti sana näyttää muodostuvan maksimoimisen tai maksimoidun tavoitteen sekä adjektiivisen -inen-merkityksen yhdistelmästä; sitä käytetään kuvaamaan maksimoimiseen liittyvää suuntautumista eikä sitä ole suomen kielessä yleisesti sanakirjattu termi. See also: maksimoida, optimointi, päätöksenteko.