Maitohöytyminen

Maitohöytyminen on suomalainen termi, jota käytetään maatalous- ja eläinlääketieteen yhteydessä kuvaamaan maidon tuotannon kehittymistä ja ylläpitoa nisäkkäiden, erityisesti lehmien, maitorauhasissa. Se kattaa koko lactaatioprosessin alusta laktogenesisista tuotannon ylläpitoon ja lopulliseen kuivitusvaiheeseen.

Maitotuotannon säätely perustuu hormonien ja fysiologisten prosessien yhteistoimintaan. Prolaktiini stimuloi maidon syntetisoitumista, kun taas oksitosiini aiheuttaa maitomassojen oikaisun ja lypsyn. Estrogeeni ja progesteroni vaikuttavat rinnoissa tapahtuvaan kehitykseen ja maitokauden alkamiseen; postpartum eli synnytyksen jälkeen tapahtuva hormonaalinen muutos edistää tai rajoittaa lypsyn alkamista.

Energia- ja ravitsemuksellinen tasapaino sekä tilan olosuhteet vaikuttavat merkittävästi maitohöytymiseen. Riittävä energian saanti, proteiini- ja kuitupitoisen ruokinnan sekä veden saatavuus tukevat tuotantoa. Lyhennetyllä lypsykierroksella tai liian tiheällä lypsyllä voi olla vastakkaisia vaikutuksia, kun taas asianmukainen lypsyrytmi ja kahdentamisesta riippuvainen tuotannon optimointi parantavat tuloksia.

Udressa on tärkeä ylläpitää terveyttä: mastiteista johtuvat tulehdukset voivat vähentää tuotantoa ja muuttaa maidon koostumusta. Somasolumäärän (SCC) seuraaminen on yleinen indikaattori udenterveydestä.

Lypsykaariin kuuluvat kolme päävaihetta: aloitus (laktogeneesi), ylläpito (galaktopoosi) ja kuivitusjakso (laktation päättyminen). Hyvä hoito ja suunnitelmallinen hallinta voivat parantaa sekä maitopainojen että eläinten hyvinvoinnin kestävyyttä.