Maanjäristysseurantajärjestelmät

Maanjäristysseurantajärjestelmät, suomeksi myös seismologiset verkostot, ovat kokoelmia seismometrejä ja muita laitteita, jotka on sijoitettu maantieteelliselle alueelle. Näiden järjestelmien ensisijainen tehtävä on havaita, tallentaa ja analysoida maanjäristysten aiheuttamia seismisiä aaltoja. Seismometrit mittaavat maanpinnan liikkeitä, jotka johtuvat maanjäristyksen energian vapautumisesta. Kerätty data lähetetään keskitettyyn datakeskukseen jatkokäsittelyä varten.

Analysoimalla seismisten aaltojen saapumisaikoja eri asemilla tutkijat voivat määrittää maanjäristyksen tarkan sijainnin eli episentrin ja hypocentrin, sekä sen suuruuden eli magnitudin. Nykyaikaiset järjestelmät voivat havaita jopa hyvin pieniä ja kaukaisten maanjäristysten aiheuttamia värähtelyjä. Lisäksi järjestelmiä käytetään tulivuoritoiminnan seurantaan, rakenteiden vakauden arviointiin ja ydinräjäytysten tunnistamiseen.

Tärkeimmät maanjäristysseurantajärjestelmät toimivat kansallisilla ja kansainvälisillä tasoilla. Esimerkiksi Yhdysvalloissa toimii USGS:n (United States Geological Survey) johtama verkosto, ja maailmanlaajuisesti on useita suuria seismologisia keskuksia, jotka jakavat tietoa keskenään. Näiden järjestelmien jatkuva kehitys ja laajentaminen on olennaista maanjäristysriskien ymmärtämisen ja katastrofivalmiuden parantamisen kannalta.