Maailmankuvasta

Maailmankuva tarkoittaa ihmisen tai ryhmän kattavaa ajattelutapaa, joka määrittelee miten todellisuus tulkitaan, millaisia asioita pidetään todellisina, mikä on arvostettavaa ja millainen on ihmiselämän tarkoitus. Maailmankuvasta käytetään usein synonyymia sanalle worldview.

Se koostuu useista ulottuvuuksista: ontologia (mitä on olemassa), epistemologia (miten asiat voidaan tietää), etiikka ja arvot, sekä sosiaaliset ja poliittiset oletukset. Aikakäsitys, syy-seuraussuhteet ja ihmiskäsitys ovat usein myös olennaisia osia.

Maailmankuva muodostuu ensisijaisesti lapsuudenkodista, kulttuurista, uskonnosta ja koulutuksesta, sekä laajemman yhteiskunnan kielellisestä ja mediakuvastosta. Sosiokulttuurinen konteksti ja yksilölliset kokemukset, kuten muutos- tai maahanmuuttokokemukset, voivat muuttaa maailmankuvaa.

Tyypillisiä maailmankuvia ovat uskonnolliset maailmankuvat, sekulaari-humanistiset, tieteelliset ja naturalistiset sekä erilaiset kulttuurilliset ja alkuperäiskansojen näkemykset. Yleistykset ovat harvoin yksiselitteisiä, ja moni ihminen kantaa useita, päällekkäisiä viitekehyksiä.

Maailmankuva ohjaa havaintojen tulkintaa, arvojen ja politiikan suuntaa sekä terveyteen, ympäristöön ja talouteen liittyviä päätöksiä. Se voi lisätä ymmärrystä ja kunnioitusta, mutta erilaisten maailmankuvien välinen ristiriita voi johtaa konflikteihin.

Tutkimuksessa maailmankuvaa tarkastellaan usein narratiivien, kulttuuristen käytäntöjen ja instituutioiden kautta. Kriittinen keskustelu ja interkulttuurinen vuoropuhelu korostuvat, jotta eri näkökulmat voidaan ymmärtää ilman pelkästään vastakkainasettelua.