MRIjärjestelmät

MRIjärjestelmät ovat lääketieteellisiä kuvantamislaitteita, jotka käyttävät vahvaa magneettikenttää, radiofrekvenssi‑pulssia ja gradienttien ohjausta kehon kudosten kuviin. Koska käytetään suurjännitemagneettia, järjestelmä koostuu tyypillisesti magnetista, gradienttikeloista, RF-keloista, potilaan alustasta sekä ohjaus- ja kuvankäsittelyjärjestelmästä.

Toimintaperiaate perustuu ydinten magneettiseen resonanssiin: protonit asettuvat magneettikentän suuntaan, RF-pulssit muuntavat niiden tilan, ja gradientit koodavat sijainnin. Vastaanotettu signaali muunnetaan kuvaksi matemaattisilla algoritmeilla; eri sekvenssit tuottavat erilaisen kontrastin (esim. T1, T2, diffuosiokuvaus).

Yleisimmät kliiniset järjestelmät ovat 1,5 tesla ja 3 tesla; 7 teslaa käytetään pääasiassa tutkimuksessa. On myös avoimia malleja sekä pienehköt, matalatehoiset ratkaisut. Pään, vartalon tai nivelten kuvaukseen käytetään erilaisia RF-keloja; potilaan kiinnitys- ja tukikalusteet parantavat kuvanlaatua ja käytettävyyttä.

Sovellukset kattavat neurologian, tuki- ja liikuntaelimet sekä sydän- ja verisuonitaudit sekä onkologia. Lisäksi käytetään fMRI:ää sekä diffuusiokuvantamista; joissakin laitteissa on myös MR-spektroskopiaa.

Turvallisuus ja laadunvarmistus ovat keskeisiä: melu, ahdistus ja metallikappaleet voivat rajoittaa käyttöä. Potilaan on tehtävä esikarsinta ja noudatettava annettuja varotoimia. Kuvantamislaitteiden toiminta on standardoitua, ja käytössä ovat DICOM-kuvat sekä ISO/IEC- ja muita sovellettavia standardeja sekä QA-menettelyt.