Lämpönsiirtoaineita

Lämpönsiirtoaineita ovat aineita, joita käytetään energian siirtämiseen lähteestä kohteeseen lämmön muodossa. Ne ovat keskeisiä monissa teollisissa prosesseissa, rakennusten lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmissä sekä monissa muissa sovelluksissa, joissa lämpötilan hallinta on tärkeää. Lämpönsiirtoaineiden valinta riippuu useista tekijöistä, kuten käyttölämpötila-alueesta, paineesta, turvallisuusvaatimuksista ja ympäristövaikutuksista.

Yleisimpiä lämpönsiirtoaineita ovat vesi ja vesiseokset, kuten glykoliliuokset. Vesi on edullista ja tehokasta laajalla lämpötila-alueella, mutta sen jäätymispiste ja kiehumispiste rajoittavat sen käyttöä äärimmäisissä olosuhteissa. Glykoliseokset, kuten etyleeni- ja propyleeniglykoli, parantavat veden jäätymisenesto-ominaisuuksia ja nostavat sen kiehumispistettä, mikä tekee niistä sopivia pakkasenkestäviin järjestelmiin.

Muita yleisesti käytettyjä lämpönsiirtoaineita ovat öljyt, kuten mineraaliöljyt ja synteettiset öljyt. Nämä aineet soveltuvat korkeampiin lämpötiloihin kuin vesi ja niitä käytetään esimerkiksi teollisissa prosesseissa ja aurinkolämpöjärjestelmissä. Kaasumaiset lämpönsiirtoaineet, kuten ilma ja höyry, ovat myös käytössä tietyissä sovelluksissa, vaikkakin niiden lämmönsiirtokyky on yleensä heikompi kuin nesteiden.

Erityissovelluksissa voidaan käyttää myös kylmäaineita, kuten ammoniakkia ja hiilidioksidia, jäähdytysjärjestelmissä. Valittaessa sopivaa lämpönsiirtoainetta on otettava huomioon sen lämmönjohtavuus, ominaislämpökapasiteetti, viskositeetti, korroosiotaipumus ja myrkyllisyys. Tavoitteena on löytää aine, joka siirtää lämpöä tehokkaasti ja turvallisesti sovelluksen vaatimusten mukaisesti.