Lämpöliitosmenetelmillä

Lämpöliitosmenetelmät, eli kuumaliitosmenetelmät, ovat liittämistekniikoita, joissa metalliosien yhdistämiseen käytetään lämpöä. Yleisin lämpöliitosmenetelmä on juottaminen, joka tapahtuu alle juotosaineen sulamispisteen. Juottamisessa käytettävä täyteaine, juote, sulaa ja muodostaa kapillaarivoimien avulla tiiviin liitoksen liitettävien kappaleiden pintojen välille. Juottamisella voidaan liittää metalleja, jotka eivät ole samanlaisia.

Toinen tärkeä lämpöliitosmenetelmä on hitsaus. Hitsauksessa liitettävät metallit sulatetaan ja usein lisätään myös täyteainetta, joka jähmettyessään muodostaa kiinteän liitoksen. Hitsauksessa liitos perustuu metallien samankaltaisuuteen, sillä metallien atomit sekoittuvat toisiinsa. Erilaisia hitsausmenetelmiä on useita, kuten valokaarihitsaus, kaasuhitsaus ja vastushitsaus.

Kovajuottamisessa käytetään korkeampia lämpötiloja kuin pehmeässä juottamisessa, yli 450 celsiusastetta, ja yleensä erilaisten metallien liittämiseen, joissa tarvitaan kestävämpi liitos. Kovajuottamisessa käytettävät täyteaineet ovat tyypillisesti kuparipohjaisia.

Kaikissa lämpöliitosmenetelmissä liitoksen laatu riippuu useista tekijöistä, kuten liitettävien materiaalien puhtaudesta, käytetystä lämpötilasta ja liitosalueen suojauksesta ilmakehän hapettavalta vaikutukselta. Oikein toteutettuna lämpöliitosmenetelmät tarjoavat vahvoja ja luotettavia liitoksia moniin eri sovelluksiin teollisuudessa ja arjessa.