lämpöliitosmenetelmät

Lämpöliitosmenetelmät, eli kuumaliitosmenetelmät, ovat teollisia yhdistämismenetelmiä, joissa materiaaleja liitetään toisiinsa lämmön avulla. Tavoitteena on usein sulattaa liitettävien osien rajapinta tai lisätä siihen täyteainetta, joka kovetuttuaan muodostaa vahvan liitoksen. Menetelmien valinta riippuu liitettävien materiaalien ominaisuuksista, vaaditusta lujuudesta ja käyttökohteesta.

Yksi yleisimmistä lämpöliitosmenetelmistä on hitsaus, jossa metalliosat sulatetaan ja yhdistetään ilman lisämateriaalia tai lisäaineen avulla. Kaasuhitsauksessa käytetään poltinkaasua, kun taas valokaarihitsauksessa hyödynnetään sähköistä valokaarta. Juottamisessa ja pehmeässä juottamisessa käytetään matalampia lämpötiloja ja täyteaineena juotetta, joka ei juurikaan sula itse, vaan ympäröivät materiaalit muodostavat liitoksen.

Muita lämpöliitosmenetelmiä ovat esimerkiksi:

* Leikkaus, jossa muoviosat yhdistetään lämmöllä sulattamalla niiden pinnat.

* Laserhitsaus, joka käyttää kohdennettua laser-sädettä materiaalien sulattamiseen ja yhdistämiseen.

* Elektronibunkihitsaus, joka hyödyntää korkeaenergeettistä elektronisädettä syvän ja kapean liitoksen aikaansaamiseksi.

Nämä menetelmät tarjoavat monipuolisia ratkaisuja erilaisten materiaalien ja kokoonpanojen yhdistämiseen, ja niitä käytetään laajasti esimerkiksi auto-, ilmailu- ja elektroniikkateollisuudessa.