Lisälämpötilavaihteluita

Lisälämpötilavaihteluita ovat tilapäisiä lämpötilan poikkeamia, jotka poikkeavat tavanomaisesta pitkän aikavälin keskiarvosta tai diurnaalisesta rytmistä. Ne voivat ilmetä tunneissa tai useamman päivän jaksoina ja vaikuttavat sekä paikallisesti että suuremmilla alueilla.

Syyt lisälämpötilavaihteluihin ovat sekä luonnollisia että ihmisen toiminnasta johtuvia. Luonnollisia ovat nopeasti liikkuvat ilmavirtaukset, rintamat ja pilvisyys sekä rannikkoalueiden merivirrat. Ihmistoiminnan vaikutuksia ovat urbanisaatio, maankäytön muutos ja rakennettujen pintojen suurempi määrä, jotka voivat lisätä päivittäistä vaihtelua. Ilmastonmuutoksen odotetaan muokkaavan sekä yleistä lämpötilatasoa että vaihtelujen rakennetta, mikä voi lisätä äärilämpötilojen esiintymistä ja muuttaa vaihtelun kaavaa.

Mittauksessa lisälämpötilavaihteluita seurataan tilastollisin mittarein. Ajallinen vaihtelu mitataan tunteina tai vuorokausina sekä poikkeamina pitkän ajan keskiarvosta. Keskeisiä mittareita ovat diurnaalisen lämpötilavaihtelun vaihtelu (DTR), lämpötilan keskihajonta ja poikkeamat. Aineistoja kerätään sääasemien mittauksista sekä satelliitti- ja mallidatasta.

Vaikutukset voivat olla sekä taloudellisia että ekologisia. Rakennukset ja energiantuotanto voivat kohdata suurempaa jäähdytys- ja lämmitystarvetta sekä lämpötilavaihtelusta johtuvaa stressiä. Maatalous ja luonnon ekosysteemit voivat kokea ajoitus- ja kehityshäiriöitä sekä stressiä. Terveyden kannalta äärilämpötilat ja niiden vaihtelu voivat lisätä riskejä etenkin herkille ryhmille.

Sopeutumisessa keskitytään energiatehokkuuteen, rakennusten suunnitteluun, kaupunkisuunnitteluun sekä varoitus- ja sopeutumistoimiin. Lisälämpötilavaihtelut ovat osa sekä ilmaston luonnollista vaihtelua että sen voimistuvaa vaihtelua, ja niitä seurataan jatkuvasti ilmastonmuutoksen kontekstissa.