Lispkääntäjät

Lispkääntäjät ovat ohjelmistotyökaluja, jotka muuntavat Lisp-ohjelmoinnin lähdekoodin suoraan konekieliseksi ohjelmakoodiksi tai välivaiheiseksi esitykseksi, kuten bajtikoodeiksi. Kääntäjien tarkoituksena on parantaa suorituskykyä ja tarjota optimoituja rakenneosia sekä virheiden havaitsemista. Lisp-ohjelmointi yhdistää tulkinnan ja kääntämisen perinteisesti, ja monet toteutukset tukevat sekä tulkintaa että kääntämistä.

Kääntäjät voidaan jakaa tyyppeihin sen mukaan, mihin ne lopulta kääntävät koodin. native-code -kääntäjät tuottavat suorittimen ymmärtävää konetta koodia, bajtikoodeja käyttävät kääntäjät tuottavat virtuaalikoneen käsittelemää väliskoodia, ja Just-In-Time (JIT) -kääntäjät muuntavat koodia lennossa optimoiduksi natiivikoodiksi.

Lispin varhaishistoriassa kehitettiin sekä tulkkeita että kääntäjiä, ja Common Lisp -standardin myötä lukuisat toteutukset tarjoavat tehokkaita kääntäjiä. Tunnettuja Common Lisp -kääntäjiä ovat esimerkiksi SBCL ja CMUCL, jotka tuottavat usein optimoitua natiivikoodia, sekä CLISP, joka tarjoaa sekä tulkintaa että kääntämistä. Scheme-dialekteissa käytetään vastaavasti kääntäjiä ja C-kääntäjiä, kuten Gambit ja Chicken. Clojure puolestaan kääntyy pääosin Java-virtuaalikoneelle (JVM) tai JavaScriptiin, mikä osoittaa Lisp-kielioppien monimuotoisuuden.

Käyttöohjeet ja suositut toteutukset vaihtelevat kielialueittain; suurin osa yleisistä Lisp-kääntäjistä on avoimen lähdekoodin projektien tukemia. Lispkääntäjät ovat keskeisiä työvälineitä Lisp-ohjelmistojen suorituskyvyn ja skaalautuvuuden hallinnassa.