Lipiditasoja

Lipiditasoja kuvaavat veressä olevien lipoproteiinien pitoisuudet, yleisimmin kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit. Ne kuuluvat lipidiprofiiliin, ja tulokset ilmoitetaan mmol/L tai mg/dL. Arvot antavat yleiskuvan sydän- ja verisuonitautien riskistä. Verenlipidit voidaan mitata paaston yhteydessä tai ei-paastotilanteessa; tulkinta riippuu käytetystä mittaustavasta ja laboratoriosta.

Käytännön arvot ja tavoitteet vaihtelevat ohjeistuksittain, mutta yleisesti sovelletut mittayksiköt ovat seuraavat. Kokonaiskolesteroli alle 5,0 mmol/L (alle 200 mg/dL) on usein toivottava, LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/L (alle 115 mg/dL) tai tiukemmat tavoitteet korkean riskin potilailla, HDL-kolesteroli yli noin 1,0 mmol/L (yli 40 mg/dL) miehillä ja yli 1,3 mmol/L (yli 50 mg/dL) naisilla, sekä triglyseridien alle 1,7 mmol/L (alle 150 mg/dL). Yksilölliset tavoitteet voivat kuitenkin poiketa riskikohtaisesti.

Syytekijät: Lipiditasot voivat muuttua ruokavalion ja liikunnan, painon, alkoholin kulutuksen, tupakoinnin sekä ikä- ja sukupuolivaikutusten vuoksi. Geneettiset tekijät voivat aiheuttaa perinnöllistä hyperlipidemiaa; kilpirauhasen toiminta, munuaisten ja maksan sairaudet sekä tietty lääkehoito voivat myös vaikuttaa arvoihin.

Hoidon näkökulmat: Elämäntapamuutokset ovat ensisijaisia: terveellinen ruokavalio (tyydyttymättömät rasvat, kuitu, kalan käyttö), säännöllinen liikunta, painonhallinta ja alkoholin käytön rajoittaminen. Lääkkeelliset keinot voivat tulla kyseeseen, kun riskitaso on korkea tai elämäntapamuutokset eivät riitä; tavallisimpia ovat statiinilääkkeet, ja tarvittaessa ezetimibi, PCSK9-estäjät tai fibraatit erityisesti triglyseridien hallinnassa. Seuranta ja hoitosuunnitelma laaditaan yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.