Verenlipidit

Verenlipidit ovat veressä kiertäviä lipidejä ja lipoproteiineja, jotka toimivat energian varastona, solujen rakennusaineina sekä hormonien esiasteiden raaka-aineina. Verenkierrossa lipidit kuljetetaan lipoproteiinien avulla, kuten chylomikronien, VLDL:n, LDL:n ja HDL:n kautta. Näiden molekyylien koostumus vaihtelee: LDL ja VLDL kantavat kolesterolia ja triglyseridejä, kun taas HDL osallistuu ylimääräisen kolesterolin poistamiseen kudoksista ja kuljettaa sen maksaan.

Verenlipidiprofiili sisältää keskeiset arvot: kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli ja triglyseridit. LDL-kolesterolin arvo lasketaan usein Friedewaldin yhtälöllä tai mitataan suoraan, ja tulokset ilmoitetaan mg/dL tai mmol/L. Paastomittaus (yleensä 9–12 tuntia) on perinteinen käytäntö, mutta ei-paastotulokset voivat olla riittäviä joissakin tilanteissa.

Viitearvot ovat riskiperusteisia ja voivat vaihdella ohjeistuksen mukaan; yleisiä viitteitä: LDL-kolesteroli alle 3,0 mmol/L (alle noin 115–130 mg/dL riippuen riskistä), HDL-kolesteroli yleensä yli 1,0 mmol/L (yli 40 mg/dL miehillä) tai yli 1,3 mmol/L (>50 mg/dL naisilla), triglyseridit alle 1,7 mmol/L (alle 150 mg/dL). Non-HDL-kolesteroli ja apolipoproteiinit voivat täydentää riskinarviointia.

Kliininen merkitys: kohonneet LDL- ja/tai matala HDL-kolesteroli sekä korkeat triglyseridiarvot ovat sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä. Hoito perustuu elämäntapaohjeisiin sekä mahdollisesti lääkitykseen, kuten statiinien, fibratien tai PCSK9-estäjien avulla. Lipidien seuranta tapahtuu säännöllisesti yksilöllisen riskiprofiilin mukaan.