Liikakasvu

Liikakasvu on suomalainen termi, jota käytetään kuvaamaan epätyypillistä tai liiallista kudoksen kasvua missä tahansa elimistön osassa. Se on yleisnimi eikä yksittäinen diagnoosi, ja siihen voi sisältyä sekä hypertrofiaa (solujen koon suurentuminen) että hyperplasiaa (solujen määrän lisääntyminen) sekä joidenkin kasvainten aiheuttamaa todellista neoplastista kasvua.

Kudoksen kasvunopeus ja mekanismit voivat vaihdella. Puhuttaessa liikakasvusta voidaan erottaa kolme pääkategoriaa: hypertrofia, hyperplasia ja neoplasia. Hypertrofia tarkoittaa kudosalueen solujen koon suurentumista ilman merkittävää solujen määrän lisääntymistä; hyperplasia puolestaan merkitsee solujen määrän lisääntymistä; neoplasia on hallitsematon tai epämuodostunut kasvuprosessi, joka voi olla hyvän tai pahanlaatuinen. Taustalla voivat olla paikalliset tekijät kuten krooninen ärsytys tai tulehdus, sekä systeemiset tekijät kuten hormonaaliset muutokset tai lääkeaineiden vaikutukset.

Yleisiä konteksteja ovat suun limakalvojen gingiva hyperplasia sekä ihoon tai luuhun liittyvät liikakasvun muodot. Gingivalle liikakasvua voivat aiheuttaa hormonaaliset muutokset, pitkäaikainen hammaslankojen ärsytys sekä joissakin tapauksissa tietyt lääkitykset kuten fenytoiiniriippuvaiset epilepsialääkkeet, nifedipiini tai cyclosporiini. Iholla ja luissa liikakasvua voivat aiheuttaa arpeutumisen jälkeiset fibroottiset muutokset, perinnölliset tilat sekä kasvun reaktiot.

Diagnoosi perustuu kliiniseen tutkimukseen, kuvantamiseen ja usein histopatologiseen tutkimukseen erottamaan hyvän- ja pahanlaatuinen kasvukunto sekä selvittämään taustatekijät. Hoito riippuu syystä: poisto tai kirurginen kaventaminen, ärsykkeen poistaminen, tulehduksen hoito sekä lääkityksen säätö voivat olla osa hoitosuuntaa. Ennuste vaihtelee; usein liikakasvu on hoidettavissa, mutta joissakin tapauksissa se voi uusiutua, jos taustatekijät pysyvät muuttumattomina.

Lisätietoja: hyperplasia, hypertrofia, neoplasia, gingiva hyperplasia.