Latausaikojen

Latausaikojen käsite kuvaa aikaa, joka kuluu akun täyttämiseen latausprosessin aikana. Sitä käytetään sekä pienlaitteiden, kuten älypuhelimien ja kannettavien tietokoneiden, että sähköajoneuvojen yhteydessä.

Latausaikojen pituuteen vaikuttavat tekijät ovat muun muassa akun kapasiteetti, jonka ilmoitetaan kilowattitunteina (kWh), sekä latauslaitteen teho kilowatteina (kW). Lisäksi aloituspiste eli nykyinen varaus, akun lämpötila, akun kemia ja latausjärjestelmän hallinta sekä laitteen ikä vaikuttavat lopulliseen aikaan. Latauksesta riippuen yksikkökohtaisten tietojen ilmoittaminen voi vaihdella, ja eri laitteet kertovat ajoittain odotettavissa olevan täydennyksen aikavälein.

Useimmissa litiumioniakuissa lataus jakautuu useaan vaiheeseen. Aloitusvaiheessa voidaan syöttää suurta tehoa ( CC), kunnes akku on noin 70–80 prosenttia täynnä. Tämän jälkeen siirrytään CV-vaiheeseen, jossa jännite pidetään vakiona ja tehoa hiljalleen vähennetään, jotta akku saavuttaa lopullisen 100 prosentin varaustilan. Loppuvaiheessa teho voi pudota huomattavasti, jolloin lisääminen vie suhteessa enemmän aikaa.

Käyttötasojen mukaan latausaika vaihtelee. Peruslataus älypuhelimissa on tyypillisesti 5–20 W, mikä antaa koko akun täyttymisen useammasta tunnista. Modernit nopeuslatausjärjestelmät voivat tarjota 30–120 W tai enemmän. Kannettavat tietokoneet ovat tyypillisesti 45–150 W, ja sähköajoneuvojen DC-lataus voi olla useiden kymmenien kilowattien luokkaa, jolloin 20–80 prosenttiin päästäminen kestää usein 15–40 minuuttia suurilla akkuilla.

Arviointi ja laskenta: latausaika voidaan aloittaa kaavalla t ≈ E / (P · η), missä E on akun kapasiteetti (kWh), P latausteho (kW) ja η kokonaishyötysuhde. Käytännössä aika on pidempi useiden tekijöiden, kuten lämpötilan, latausprofiilin ja ikääntymän, vuoksi. Latausaikojen kehitys jatkuu, kun uudistuvat kemiat, hallintajärjestelmät ja verkot mahdollistavat nopeammankin ja turvallisemman latauksen.