Lajivalintaa

Lajivalintaa, tai lajivalinta, on käsite evoluutio­teoriassa, joka kuvaa sitä, miten lajien välinen erilainen diversifikaatio – erityisesti syntyvien lajien määrän ja sukupuuton riskin eroavaisuudet – vaikuttaa makroevolutiivisiin kuvioihin. Toisin kuin yksilötasoinen luonnonvalinta, lajivalinta nähdään tapahtuvan lajitasolla: lajien menestystä selittävät heidän ominaisuutensa ja niiden vaikutus synnyttävien lajien määrän tai olemassaolon kestokyvyn kautta.

Mekaanismeina lajivalinnassa huomioidaan erilaisten lajien syntyvyysnopeudet (speciation) ja katoamisnopeudet (extinction), sekä näiden tasojen koordinaatio. Lajien laaja maantieteellinen levinneisyys, ekologinen monipuolisuus ja häviäminen tietyillä aikakausilla voivat johtaa suuria linjoja varten rakennettuihin kokonaissuhteisiin, kuten faunan tai pelikhen (kladen) rakenteen muutoksiin. Tämä prosessi voi tapahtua rinnakkain mikroevoluution kanssa, mutta sen katsotaan tarjoavan ylimääräisen, lajitasoisen mekanismin makroevoluutioon.

Aikakausien ja fossiilidatan valossa lajivalintaa on ollut kiistanalainen ja kiinnittynyt keskusteluun siitä, millä tavoin se erotetaan tai yhdistetään yksilötason valintaan sekä ympäristötekijöihin. Nykykäsityksen mukaan lajivalinnan vaikutukset voivat ilmetä esimerkiksi suurikokoisten tai laajasti levinneiden lajien suurempana säilymiskykyä ja eriytyneissä kladissa esiintyessä suurempana monimuotoisuuden synnyttämisen tendenssinä.

Lisäluettelo: makroevoluutio, speciaatio, sukupuutto, diversifikaatio, multilevel selection.