Lainsäädäntötoiminnalle

Lainsäädäntötoiminnalle ominaista on prosessi, jossa lainsäädäntöä valmistellaan, hyväksytään ja toimeen pannaan. Se käsittää sekä lain- tai säädöstekstien laatimisen että niiden jatkuvan kehittämisen, muokkaamisen ja tarvetta vastaavan uudelleenarvioinnin. Tavoitteena on oikeudellinen selkeys, oikeudenmukaisuus ja toimiva hallinto.

Prosessi alkaa usein aloitteesta, jonka voivat tehdä hallitus, parlamentti tai muu toimivaltainen taho. Esitys laaditaan lakiksi tai asetukseksi, ja sitä käsitellään yleensä valiokunnissa, joissa asiantuntijat sekä sidosryhmät antavat lausuntonsa. Tämän jälkeen esitys saattaa saada muokkausta ja siirtyä täysistuntoon päätöksentekoa varten. Erilaiset kuulemiset, vaikutusarvioinnit ja kustannuslaskelmat voivat vaikuttaa lopulliseen sisältöön.

Hyväksytty lainsäädäntö etenee voimaantulon ja julkaisun kautta. Laki julkaistaan virallisessa säädöskokoelmassa ja astuu usein voimaan määrätyn päivämäärän jälkeen. Lainsäädäntötoimintaan liittyy usein vaikutusten arviointi sekä perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden huomiointi. Kansalaisyhteiskunnan ja viranomaisten osallistuminen esimerkiksi kuulemisin ja lausunnoin on yleistä.

Seuranta ja tarkastelu ovat olennaisia osia. Lainsäädäntöä pyritään toimeenpanemaan tehokkaasti, ja oikeuskäytäntö sekä käytännön vaikutukset valaisevat tarpeen mahdollisille muutoksille. Tarvittaessa lainsäädäntöä päivitetään tai kumotaan, jolloin koko prosessi voi alkaa uudelleen tarkoituksenmukaisesta aloitteesta.