Lainasuhde

Lainasuhde on taloudellinen termi, joka kuvaa sen määrän tai osuuden, joka on rahoitettu lainalla suhteessa johonkin toiseen arvoon tai mittariin. Suomen finanssialalla lainasuhteita käytetään erityisesti riskin arvioinnissa ja luotonmyöntöprosessissa. Termi voi viitata eri konteksteihin, kuten kiinteistön arvoon nähden myönnetyn lainan suhteeseen tai henkilön tuloihin nähden maksettaviin lainanhoitokuluihin.

Käytännössä yleisimpiä lainasuhteen muotoja ovat LTV- ja DTI-lainasuhteet. LTV eli loan-to-value -suhde kertoo lainan ja käännetyn vakuutuksen arvojen välisestä suhteesta: LTV = lainasumma jaettuna arvioidulla kiinteistön arvolla. LTV:tä käytetään mittaamaan luoton riskitasoa kiinteistölainoissa; suuremmat LTV-arvot voivat lisätä luotonantajan riskiä ja vaikuttaa lainan kustannuksiin sekä ehtojen tiukentamiseen. DTI eli debt-to-income -suhde kuvaa lainan kokonaiskustannusten ja hakijan bruttotulojen suhdetta: DTI = kuukausittaiset lainanhoitokulut ja ylipäätään velat jaettuna bruttokuukausituloilla. DTI auttaa arvioimaan päätetyn velan takaisinmaksukyvyn.

Koriste- ja yrityslainojen kontekstissa lainasuhde voi tarkoittaa myös velkojen ja omaisuuden suhdetta tai velkojen kokonaismäärän suhteellista osuutta taseessa (gearing/velkakuvio). Lainasuhteen käyttö ja tulkinta vaihtelevat markkina-, maan- ja luotonantajakohtaisesti, ja ne voivat muuttua sääntelyn sekä talouden tilan mukaan.

See also: LTV, DTI, gearing, solvency.