Käyttönykäsitykset

Käyttönykäsitykset ovat käsite, jota käytetään kuvaamaan yksilöiden ja yhteisöjen muodostamia uskomuksia, odotuksia ja normeja siitä, miten jokin väline, järjestelmä tai käytäntö tulisi käyttää. Ne sisältävät käsityksen soveltuvista käyttötavoista, tilanteisiin liittyvät rajoitteet, turvallisuus- ja eettiset näkökulmat sekä käytännön työnkulut ja sosiaaliset odotukset. Käyttönykäsitykset voivat olla sekä suunnittelijan että käyttäjän tasolla muodostuneita, ja ne voivat muuttua ajan myötä teknologian, organisaation tai kulttuurin muutosten myötä.

Termi muodostuu sanoista käyttö ja käsitykset, ja sitä on käytetty erityisesti teknologiakäytön sekä käytäntöjen suunnittelun ja arvioinnin yhteydessä. Teoreettisesti käsite liittyy käyttöön keskittyviin lähestymistapoihin, kuten käyttöorientoituun suunnitteluun, toiminta- ja kontekstiteorioihin sekä organisaatioiden käytäntöjen analyysiin. Käyttönykäsitykset auttavat ymmärtämään, miten suunnittelu ja käytäntö ovat vuorovaikutuksessa: miten ohjeistukset, koulutus ja standardit muokkaavat todellista käyttöä ja toisaalta miten käytäntö voi muuttaa suunnittelun kriteerejä.

Käyttönykäsityksiä sovelletaan muun muassa teknologia- ja järjestelmäsuunnittelussa, käyttöohjeiden laatimisessa, turvallisuus- ja riskienhallinnassa sekä politiikka- ja organisaatiotason päätöksenteossa. Esimerkkinä on digitaalisen palvelun käyttötapojen ohjeistus: vaikka virallinen käsitys käyttötavoista määrittelee tietyt rajat, käyttäjät voivat omaksua erilaisia käytäntöjä, jolloin suunnittelijan on huomioitava nämä poikkeamat.

Kritiikkiä aiheuttavat mahdolliset normatiiviset paineet ja kulttuuri- ja kontekstisidonnaisuus sekä se, että käytännöt voivat muuttua nopeasti teknologian kehityksen myötä. Silti käsite tarjoaa hyödyllisen kehyksen monimutkaisten käytäntöjen ja niiden johtamien vaikutusten analysointiin.