Käyttökontekstuaaliset

Käyttökontekstuaaliset ilmiöt kuvaavat sitä, miten ominaisuudet, merkitykset tai toimintalogiikka riippuvat käyttökontekstista. Käyttökonteksti tarkoittaa tilannetta, jossa tuotteita tai palveluita käytetään: käyttäjän tarkoitusta, laitteen ominaisuuksia, ympäristöä, aikaa ja sosiaalisia olosuhteita. Näin ollen sama järjestelmä voi toimia eri tavoin eri tilanteissa.

Käyttökontekstuaalisia huomioita esiintyy useilla aloilla ja sovelluksissa. Käyttöliittymäsuunnittelussa konteksti voi määrätä, mitä toimintoja näytetään ensin tai miten sovellus reagoi laitteen tilaan (esim. ruutuorientaatio, akunkäyttö). Lokalisoinnissa konteksti vaikuttaa kielivalintaan, ajankohtaisiin formatteihin ja kulttuurillisiin oletuksiin. Luonnollisen kielen käsittelyssä kontekstuaalisuus auttaa sanan merkityksen disambiguoinnissa; hakujärjestelmät sekä suosittelualgoritmit hyödyntävät käyttäjän kontekstia parantaakseen tuloksia ja relevanssia.

Esimerkkejä ovat mobiilisovellusten käyttöliittymät, jotka mukautuvat näytön koolla ja tilaratkaisulla; sijaintiin perustuvat palvelut, jotka räätälöivät sisällön sen mukaan missä ollaan; sekä kielimalleissa käytetyt kontekstitekijät, jotka muokkaavat tyyliä ja sanastoa tilanteeseen sopivaksi.

Haasteita ovat kontekstin määrittely ja luotettava kerääminen sekä yksityisyydän suoja ja käyttöeettiset kysymykset. Kontekstin mallintaminen vaatii usein sensoritietoja, käyttötapahtumalokeja ja käyttäjäpalautetta. Hyvä käytäntö on lisätä läpinäkyvyyttä, antaa käyttäjälle kontrolli kontekstin jakamiseen sekä minimoida kerätyn tiedon määrää.