Kustannusajurin

Kustannusajuri on tekijä, jonka muutokset aiheuttavat kustannusten muutoksia kohteessa, kuten tuotteessa, palvelussa tai projektissa. Kustannusajureita käytetään kustannusten kohdistamiseen sekä ymmärtämään, mikä ajaa kustannusten syntyä, ja ne ovat keskeisiä välineitä hallinnossa, erityisesti kustannuslaskennassa ja päätöksenteossa. Kustannusajureita sovelletaan usein activity-based costingin (ABC) yhteydessä, jossa kustannukset jaotellaan toimintoihin ja näiden toimintojen kautta syntyvät kulut kohdennetaan kuhunkin ajuriin perustuen.

Esimerkkejä kustannusajureista ovat yksikkötason ajurit, erätason ajurit, tuotetasoiset ajurit sekä laitos- tai yleiskustannusten ajurit. Yksikkötason ajuri kuvaa, kuinka paljon tuotetta valmistetaan tai kuinka kauan koneita käytetään (esim. tuotettujen yksiköiden määrä tai koneaika). Erätason ajuri liittyy erien lukumäärään tai asennus- ja laaduntarkastusvaiheisiin. Tuotetasoiset ajurit liittyvät tuotteen monimutkaisuuteen tai suunnittelutyöhön, kun taas laitos- tai yleiskustannusten ajurit liittyvät koko laitoksen kapasiteetin käyttöön, kunnossapitoon ja yleiskuluihin. Kustannusajurit voidaan luokitella näille tasoille eri kustannuslaskennan keinoissa.

Kustannusajurin löytämiseksi kartoitetaan toimintoja, mitataan resurssien käyttöä ja testataan yhteyksiä ajureiden ja kustannusten välillä. ABC-menetelmässä pyritään valitsemaan ajurit, joilla on vahva syy-seuraus- ja mittauskelpoisuus. Huolellinen valinta parantaa kustannusten kohdentamista, tukee hinnoittelua ja päätöksentekoa, ja pienentää virheellisen kustannuslaskennan riskejä. Rajoitteina ovat usein datan saatavuus, monimutkaisuus ja se, ettei korrelaatio takaa syy-seuraussuhdetta.