Kupariseoksista

Kupariseoksista ovat metalliseokset, joissa kuparin (Cu) lisäksi on toinen metalli tai seos. Lisäaineet muuttavat muun muassa lujuutta, kovuutta, kulutuskestävyyttä ja korroosionkestävyyttä. Sähköjohtavuus säilyy usein hyvänä, mutta on alentunut verrattuna puhtaaseen kupariin. Kupariseokset voivat olla kalliimpia valmistaa ja niiden ominaisuudet riippuvat tarkasta koostumuksesta sekä lämpökäsittelystä.

Pääryhmät ovat messinki (kupari + sinkki) ja pronssi (kupari + tina). Messinkiä käytetään laajalti työstettävyyden ja hyvän muokkautuvuuden vuoksi sekä rakennuksissa että koriste-esineissä. Pronssia arvostetaan sen lujuuden, kulutuskestävyyden ja hyvän kestävyyden vuoksi, ja sitä käytetään muun muassa laakereissa, venttiileissä ja merellisiin sovelluksiin liittyvissä osissa. Lisäksi on kuparin-nikkeliseoksia eli cupronickeleita, jotka tarjoavat erinomaisen korroosionkestävyyden ja soveltuvat muun muassa meritekniikkaan ja elektroniikkaan. On myös muita kupariseoksia, kuten alumiinikupariseoksia, joilla on parannettu lujuus ja kulutuskestävyys.

Käyttökohteet ja valmistus: kupariseoksia käytetään laajasti rakennusteollisuudessa, putkistoissa, sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa sekä meriteollisuudessa. Ne valmistetaan sulatuksesta ja yhdistämisestä erilaisiin lisäaineisiin sekä sovelletuilla lämpötyöstömenetelmillä kuten valulla, laminaatiolla tai painevalulla. Valintaa ohjaavat haluttu ominaisuus, kuten parempi korroosionkestävyys, lujuus tai muokkautuvuus.