Kuormitustekijöitä

Kuormitustekijöitä tarkoitetaan työssä tai tehtävissä ilmeneviä ominaisuuksia, jotka aiheuttavat fyysistä tai psyykkistä kuormitusta sekä voivat heikentää terveyttä ja toimintakykyä. Ne voivat kohdata yksilöä tai ryhmää, ja vaikutukset syntyvät usein useamman tekijän yhteisvaikutuksesta.

Fyysiset kuormitustekijät liittyvät suoraan kehon rasittamiseen. Niihin kuuluvat raskas käsitteinen työ, toistuva liike, staattiset asennot, tärinä, melu sekä äärilämpötilat. Ympäristötekijät kuten ilmanlaatu, valaistus sekä altistuminen kemiallisille tai biologisille aineille voivat lisätä fyysistä rasitusta.

Psyykkiset ja kognitiiviset kuormitustekijät syntyvät mieleen ja päätöksentekoon kohdistuvasta paineesta. Aikapaine, tehtävien monimutkaisuus, päätösten vaativuus ja korkea työn tempo vaikuttavat kuormituksen kokemiseen. Organisatoriset tekijät, kuten työaikajärjestelyt, vuorot, epäselvät roolit ja vaikutusmahdollisuuksien puute, voivat lisätä stressiä ja murehtimista.

Sosiaaliset ja organisatoriset tekijät muodostavat toistakin suuremman kokonaisuuden. Työyhteisön tuki, johtamisen laatu, toimiva palaute sekä konfliktien hallinta ovat keskeisiä. Työn suunnittelu ja mielekkyys sekä työntekijöiden osallistuminen päätöksiin vaikuttavat vahvasti koetun kuormituksen määrään.

Vaikutukset voivat ilmetä sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Niihin kuuluvat lihas- ja nivelkivut, unettomuus, väsymys, mielialan muutokset sekä lisääntynyt työtapaturmariski ja heikentynyt työkyky.

Hallinta perustuu riskinarviointiin ja ennaltaehkäiseviin toimiin. Työn suunnittelulla, taukijärjestelyillä, ergonomialla ja koulutuksella sekä vahvalla johtamisella ja työntekijöiden osallistumisella kuormitusta voidaan vähentää. Suomessa kuormitustekijöiden hallintaa säätelee työturvallisuuslaki sekä työterveyshuollon käytännöt.