Kulutusyhteiskunta

Kulutusyhteiskunta on yhteiskunta, jossa kuluttaminen ja kuluttajakäyttäytyminen muodostavat talouden sekä arjen sosiaalisen rytmin keskeisimmät osat. Siinä omistamisen ja ostamisen käytännöt sekä niihin liittyvät elämäntapavalinnat ohjaavat sekä yksilön identiteetin rakentamista että sosiaalisia normeja. Käsitteen taustalla ovat teollistuneiden maiden kasvatettu tuotanto, massatuotanto, mainonta sekä kulutusluottojen yleistyminen, jotka ovat lisänneet kysyntää ja muuttaneet arjen rituaaleja.

Keskeisiä piirteitä ovat mainonta ja mediakuvasto, suunniteltu vanheneminen sekä kuluttamista vahvistavat käytännöt ja rituaalit. Internetin ja sosiaalisen median kehittyminen, suurten vähittäiskauppojen rooli sekä luotonannon laajentuminen ovat tehneet tavaroiden hankkimisesta nopeampaa ja helpompaa. Kulutusyhteiskunnassa tavaroita käytetään usein identiteetin ilmaisemiseen ja sosiaaliseen vertailuun.

Taloudellisesti kulutus on monissa maissa kasvun veturi, ja yksityinen kulutus muodostaa merkittävän osan BKT:stä sekä työllistää suuria määriä ihmisiä. Tämä on lisännyt velkaantumista sekä riippuvuutta kysynnästä, mutta samalla luonut ympäristö- ja sosiaalisia kustannuksia. Ylikuluttaminen johtaa resurssien ylikäyttöön, jätteen määrän kasvuun ja ilmastonmuutokseen sekä suurentaa eriarvoisuutta.

Kritiikissä korostetaan, ettei jatkuva kasvava kulutus ole kestävää pitkällä aikavälillä. Eri toimijat ehdottavat kestävää kuluttamista, kiertotaloutta sekä uusia hyvinvointimalleja, kuten degrowth- tai vastuullisen tuotannon politiikkoja. Tavoitteena on hillitä ylituotantoa, pidentää tuotteen elinkaarta, lisätä kierrätystä ja palveluiden roolia sekä vähentää tarvetta jatkuvalle ostamiselle.