Kukkakasveja

Kukkakasvit, eli angiospermit, ovat suurin ja monimuotoisin kasvien ryhmä maapallolla. Niiden tunnusmerkkejä ovat kukat ja hedelmät sekä suvullisen lisääntymisen mahdollisuus. Ne ovat vaskulaarikasveja, joilla on xylem ja phloem. Kukissa tapahtuu kaksinkertainen hedelmöitys: siittiösolu hedelmöittää munasolun ja toinen siittiösolu hedelmöittää endospermisolun, jonka seurauksena kehittyy siemenravinnetta varten endospermiä.

Angiospermit kattavat noin 300 000–400 000 lajia ja niitä esiintyy lähes kaikissa maapallon elinympäristöissä. Ne voivat olla yrttejä, pensaita, puita, köynnöksiä tai ruohostoja. Suurin osa on monivuotisia tai vuotuisia kasveja, joiden elinkaaret vaihtelevat. Kasvuilmeeltään ne ovat erittäin monimuotoisia: pienistä kukinnoista suuriin puihin.

Angiospermit jaetaan pääryhmiin: monokotyledoneihin (monokotit) ja kaksikukkaisiin (dikot). Tämä jako kattaa siementen lehtien määrän sekä kukkien ja juuriston rakenteen eroavaisuudet. Monokotit sisältävät usein ruohoja ja köynnöksiä, kun taas dikotit kattavat suuremman osan puita, pensaita ja kukkivia kasveja.

Kukkakasvien ekologia ja talous ovat keskeisiä. Ne toimivat ensisijaisina ravinnonlähteinä monille eläin- ja ihmisryhmille, ja niihin kuuluvat viljat (kaksi- ja useampivuotiset), riisi, maissi sekä palkokasvit. Lisäksi ne tuottavat hedelmiä, vihanneksia, kuituja, öljyjä sekä koriste- ja lääkekasveja. Ne muodostavat tärkeitä pölytyssuhteita ja monimutkaisia ekosysteemien verkkoja, jotka vaikuttavat sekä luonnon monimuotoisuuteen että maatalouden toimivuuteen.

Uhat ja suojelu: ilmastonmuutos, elinympäristöjen häviäminen sekä vieraslajit uhkaavat joidenkin lajien pysyvyyttä. Koko kasviston säilyttäminen ja kestävä hyödyntäminen ovat olennaisia sekä luonnon että ihmisen hyvinvoinnin kannalta.