Kukkakasvien

Kukkakasvit, eli angiospermit, ovat kasvien pääryhmä, jonka tunnusmerkkeihin kuuluu kukat ja niiden kautta tapahtuva suvullinen lisääntyminen sekä hedelmät, jotka suojaavat ja auttavat siementen leviämistä. Yksi keskeisistä angiospermien erityispiirteistä on kaksinkertainen hedelmöitys, jossa yhden sikiäimen hedelmöityksen tuloksena syntyy embrio ja toisesta syntyy endospermi, ravinnoksi kehittyvää yhdistettä.

Kukkakasvit muodostavat suurimman ja monimuotoisimman kasvilajiston planeetalla. Arvioiden mukaan lajimäärä on noin 300 000–350 000. Ne jaetaan kahteen pääryhmään: monokotyledonit (monokotit) ja dikotyledonit (dikotit). Monokottilasten lehdissä lehdet ovat usein pitkulaisia ja lehtiveneet kulkevat usein parallelisesti, kun taas dikottilisten lehdissä laskimot muodostavat verkon. Molemmat ryhmät ovat monipuolisia sekä kevät- että metsä- ja aavikkoympäristöissä.

Rakenne- ja kehitysmaailmaltaan kukkakasveilla on kukat, jotka voivat sisältää sepaleita, terälehtiä, hedeksiä ja emiä (carpelleja). Munasolu sijaitsee ovaarissa, josta kehittyy hedelmä, ja mahdollinen suvullinen lisääntyminen tapahtuu näiden elinten kautta. Kasvu on useimmiten sporofytti-dominantti, ja monipuoliset pölytysmenetelmät (eläinten ja toisinaan tuulen) tukevat laajaa levinneisyyttä.

Kukkakasvit ovat keskeisiä sekä ekologisesti että taloudellisesti. Ne muodostavat suurimman osan maapallon kasvikunnasta, tarjoavat ravintoa pölyttäjille ja ihmisille sekä toimivat monien ekosysteemien perustana. Monet viljelykasvit, hedelmäpuut ja vihannekset ovat angiospermejä, joten niiden tutkimus ja suojelu ovat tärkeitä.