Kuivausilma

Kuivausilma tarkoittaa ilmaa, jonka kosteuspitoisuus on alhainen suhteessa lämpötilaan, ja jonka avulla kosteutta voidaan poistaa materiaalien tai tilan pinnalta. Termiä käytetään sekä teollisissa että kotitalouksien kuivatusprosesseissa, joissa halutaan nopeuttaa haihtumista ja kuivumista.

Kuivausnopeuteen vaikuttavat lämpötila, suhteellinen ilmankosteus (RH) ja ilmanvaihdon voimakkuus. Kun kosteudesta haihtuu vettä, ilman RH laskee ja ilma pystyy vastaanottamaan lisää kosteutta. Tavoitteena on sekä korkea haihtumisnopeus että miellyttävä sisäilma, mikä usein tarkoittaa valittua lämpötilaa ja kosteuspitoisuutta.

Kuivausilmaa voidaan lisätä tai sen kosteutta vähentää useilla keinoilla: ilmanvaihto, jossa kuiva ulkoilma korvaa kosteaa sisäilmaa; kosteudenpoistimet tai hiukan kuvattuna dehumidifikaattorit, jotka keräävät kosteuden; sekä lämmitys yhdessä ilmanvaihdon kanssa. Joissakin teollisissa prosesseissa käytetään desikantteja eli kosteutta poistoa nopeuttavia aineita.

Teollisesti kuivausta tarvitaan esimerkiksi puun ja rakennusmateriaalien kuivauksessa, elintarviketuotannossa sekä tekstiilien valmistuksessa. Kotitalouksissa kuivausilmaa hyödynnetään pyykkien kuivauksessa sekä vesivahinkojen jälkeisessä kuivauksessa.

Suositeltu sisäilman suhteellinen kosteus on noin 40–60 prosenttia. Liian kuiva ilma voi aiheuttaa ihon, hengitysteiden ja silmien ärsytystä sekä staattista sähköä, kun taas liiallinen kosteus suosii homeen ja mikrobien kasvua. Kuivausilma tulisi hallita ottaen huomioon sekä kuivattavan kohteen että rakennuksen rakenteet.