Kuivausilmaa

Kuivausilma on ilma, jonka vesihöyrynhaltija on alhainen suhteessa ympäröivään ilmankosteuteen. Tämänlaatuinen ilma saavutetaan poistamalla kosteutta ilmaan liittyvistä prosesseista esimerkiksi jäähdytämällä ilmaa ja tiivistämällä vesihöyryä sekä käyttämällä kosteutta sitovia aineita, kuten desikaantteja. Kuivausilmaa tuotetaan erityisesti prosesseihin, joissa kosteudella on haitallinen vaikutus tai se voi aiheuttaa korroosiota, halkeilua tai tuotteen laadun heikkenemistä.

Perinteisesti kuivausilmaa tuotetaan paineilman käsittelyjärjestelmissä kuivaimien avulla. Yleisimmät kuivaustyypit ovat jäähdytysperusteiset kuivaimet (refrigeration) ja desikaattorikuivaimet (desiccant). Osa järjestelmistä käyttää sekä esikuivausta että jälkikuivausta. Ilmavirta puhdistetaan suodattimilla ja kosteutta seurataan jatkuvasti.

Ominaisuudet: kuivausilman tavoiteltu kosteustila riippuu prosessista. Teollisissa sovelluksissa suhteellinen kosteus on usein 5–40 prosenttia, ja ilmankosteus mitataan dew point -arvoin, joka on tyypillisesti -20 °C tai alhaisempi, joskus jopa -40 °C tai -60 °C erittäin kriittisissä prosesseissa.

Sovellukset ja hyödyt: kuivausilmaa käytetään metalliteollisuudessa, auto- ja elektroniikkateollisuudessa sekä maalaus- ja lääkeprosessien yhteydessä. Hyötyjä ovat parempi luotettavuus, vähentynyt korroosio ja parempi tuotteen laatu. Haasteita ovat energiankulutus, järjestelmien ylläpito ja desikaattien regenerointi sekä käyttökustannukset.

Standardit ja yhteensopivuus: paineilman kuivauksen laatu määritellään usein kansainvälisillä standardeilla, kuten ISO 8573-1, joka luokittelee kosteuden ja epäpuhtaudet paineilmalle. Kuivausilmaa mitataan ja valvotaan kosteuspäästöinä, paineilmakaasuna ja kaasun laadulla.