Korroosionestokäsittelyjä

Korroosionestokäsittelyjä ovat menetelmiä, joilla pyritään estämään tai hidastamaan metallien ja muiden materiaalien syöpymistä eli korroosiota. Korroosio on luonnollinen prosessi, jossa materiaalit reagoivat ympäristönsä kanssa, yleensä hapen ja kosteuden vaikutuksesta, ja muuttuvat takaisin luonnon alkuperäisiksi yhdisteiksi, kuten malmiksi. Tämä aiheuttaa merkittäviä taloudellisia tappioita ja turvallisuusriskejä.

Yleisimpiä korroosionestokäsittelyjä ovat pinnoitusmenetelmät. Maalaus on yksi yleisimmistä tavoista suojata metallipintoja. Maali muodostaa suojaavan kerroksen, joka estää korroosiota aiheuttavien aineiden pääsyn metallin pintaan. Galvanointi on toinen suosittu menetelmä, jossa teräs tai rauta päällystetään sinkkikerroksella. Sinkki toimii sekä esteenä että uhrautuvana anodina, mikä tarkoittaa, että se syöpyy ensin suojaten terästä. Muita pinnoitusmenetelmiä ovat esimerkiksi kromaus, nikkelöinti ja jauhemaalaus.

Elektrokemialliset menetelmät ovat myös tehokkaita korroosion estämisessä. Katodisuojaus on yleinen tekniikka, jossa suojattava metalli tehdään katodiksi sähkökemiallisessa kennoissa. Tämä voidaan toteuttaa liittämällä siihen sähköisesti aktiivisempi metalli, kuten magnesium tai sinkki, joka toimii uhrautuva-anodina. Sähköinen virta voidaan myös syöttää ulkoisesta virtalähteestä. Passivointi on prosessi, jossa metallin pinnalle muodostetaan ohut, passiivinen oksidi- tai suoja-aine kerros, joka estää jatkoreaktioita. Tämä on yleistä esimerkiksi ruostumattomalle teräkselle. Materiaalivalinnalla on myös suuri merkitys korroosion estämisessä, sillä jotkut metalliseokset, kuten ruostumaton teräs ja alumiini, ovat luonnostaan korroosionkestävämpiä kuin esimerkiksi tavallinen teräs. Myös muovien ja komposiittien käyttö voi korvata metalleja tietyissä sovelluksissa korroosion välttämiseksi. Valinta sopivasta korroosionestokäsittelystä riippuu käyttökohteesta, ympäristöolosuhteista ja materiaalista itsestään.

---