Koronaarivaltimot

Koronaarivaltimot ovat sydämen verenkiertoon osallistuvia verisuonia, jotka toimittavat hapellista verta sydänlihakselle. Päähaarat ovat oikea koronaarivaltimo ja vasen koronaarivaltimo. Ne lähtevät aortan juuresta ja kiertyvät sydämen pinnan ympäri sekä haarovat ravitsemaan sekä eteisiä että kammioita. Vasen koronaarivaltimo jakautuu useisiin haaroihin, jotka toimittavat veren vasemman sydämen runko-osan lihaksille.

Tärkeimmät tehtävät ovat sydämen lihaksen hapensaannin varmistaminen sekä lihaksen aineenvaihdunnan tukeminen sydänlihaksen supistuessa. Verenkierroksen tarve vaihtelee sydämen kuormituksen mukaan, joten koronaarivaltimoiden toiminta on olennainen osa sydämen pumppukyvyn säätelyä.

Sairaudet ja kliininen merkitys: Ateroskleroosi voi kaventaa koronaarivaltimoita, mikä heikentää verenvirtausta sydänlihakseen. Tämä voi aiheuttaa angina pectoris -rintakipua tai johtaa sydäninfarktiin, kun verenkierto osittain tai kokonaan katkeaa. Riskitekijöitä ovat tupakointi, korkea veren kolesterolitaso, kohonnut verenpaine, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta sekä perinnöllinen alttius.

Diagnostiikka ja hoito: Diagnoosi perustuu oireisiin, elektrokardiogrammiin (EKG) ja veriarvoihin sekä kuvantamiseen, kuten koronaangiografiaan tai tietokonetomografiaan (CT-angiografia). Hoito riippuu sairauden vakavuudesta ja voi sisältää elämäntapamuutoksia sekä lääkitystä (esimerkiksi antitromboottisia lääkkeitä, statiinia, nitroglyseriiniä, beeta-salpaajia tai ACE-estäjiä). Vakavissa tapauksissa voidaan käyttää revaskularisaatiota, kuten pallolaajennus ja sepelvaltimoplastiikka (PCI) tai ohitusleikkausta (CABG), tavoitteena parantaa verenvirtausta ja vähentää sydänkomplikaatioiden riskiä.