Korjausketjut

Korjausketjut ovat sarja tehtäviä ja resursseja, joita tarvitaan rikkoutuneen laitteen tai järjestelmän palauttamiseksi toimintaan. Ne kattavat diagnoosin, vianmäärityksen, varaosien hankinnan, korjaavat toimet, testauksen sekä vapautumisen käyttöön ja dokumentoinnin. Korjausketjut voivat olla manuaalisia tai automatisoituja, yksinkertaisia tai monivaiheisia, ja niitä sovelletaan sekä palveluyrityksissä että teollisuuslaitoksissa ja kuluttajaelektroniikassa.

Keskeisiä komponentteja ovat vian havaitseminen, triage, diagnoosi, korjaavat toimet (vaihto, korjaus, säätö), osien toimitus ja varastointi, työvoima, testaaminen sekä hyväksyntä ja palauterekisteröinti. Työkaluina käytetään usein huolto- ja kunnossapidon järjestelmiä, huoltosuunnitelmia, BOM-tiedostoja (raaka- ja varaosaluetteloa), sekä korjausohjeita ja service-katalogeja. Korjausketjuja voidaan tarkastella erilaisina tyyppeinä: korjausketjuina reagointiin vikaantumiseen (korjaus), ennaltaehkäisevän huollon ketjuina sekä kuntoon liittyvinä kuntoarvioihin perustuvina ketjuina.

Laajalti korjausketjut muodostavat osan päätöksiä tuotteen elinkaaren hallinnassa ja ovat keskeisiä tuotteen käytön aikaisen luotettavuuden ja käytettävyysajan optimoimisessa. Mittareita ovat esimerkiksi läpimenoaika, seisokkiaika, korjausnopeus (MTTR), palautumisaste sekä korjattavuusarvioinnit. Haasteita voivat aiheuttaa osien saatavuus, tekninen osaaminen, dokumentointi ja reverse-logistiikka. Korjausketjut voivat myös käsittää palveluprosessien ja toimitusketjun integraation, kun koko korjausketjun toimivuus vaikuttaa asiakkaan tyytyväisyyteen ja yrityksen kustannustehokkuuteen.