Kokonaisriskistä

Kokonaisriskistä tarkoittaa organisaation tai salkun kokonaista riskinaltistusta, joka syntyy erilaisten riskityyppien yhdistämisestä ja niiden keskinäisistä riippuvuuksista. Se kuvaa potentiaalisten tappioiden kokonaismäärää eri lähteistä.

Tyypillisiä komponentteja ovat markkinariski, luottoriski, likviditeettiriski, operatiivinen riski sekä sääntelyyn tai maineeseen liittyvä riski. Ei-finansiillisilla toimijoilla kokonaisriskistä voi sisältää toimitus- ja turvallisuusriskejä, kyberriskejä sekä ympäristö- ja liiketoimintariskejä. Kokonaisriskin suuruus määräytyy näiden riskien summan ohella niiden keskinäisten konsentraatioiden perusteella.

Riskien yhdistämisen ja hallinnan kannalta kokonaisriskin mittaaminen tapahtuu usein riskien aggregoinnilla: käytetään mittareita kuten Value at Risk (VaR) ja odotetun tappion (Expected Shortfall, ES), sekä stressitestejä ja skenaariolaskelmia. Tärkeää on määritellä riskinsietokyky ja asettaa rajoja sekä raportoida tulokset ylimmälle johdolle.

Regulatorinen kehys vaikuttaa kokonaisriskin käsittelyyn erityisesti finanssitoimialalla. Pankkien Basel-säännökset ja vakuutusyhtiöiden Solvency II -kehys ohjaavat pääomavaatimuksia ja riskinhallinnan käytäntöjä, jotka huomioivat kokonaisriskin.

Haasteita kokonaisriskin arvioinnissa ovat epävarmuus malleissa, puutteellinen data, malliriskit sekä riskien konsentraatioiden dynaaminen luonne. Tehokas kokonaisriskin hallinta edellyttää selkeää riskikartoitusta, roolien määrittelyä ja jatkuvaa parantamista.