Kohorttitutkimuksilla

Kohorttitutkimuksilla tarkoitetaan epidemiologisia tutkimusasetelmia, joissa määritellään kohortti eli joukko ihmisiä ja seurataan heidän terveyttään ajan kuluessa altistusten vaikutusten selvittämiseksi sekä erilaisten tulosten ilmaantuvuuden mittaamiseksi. Tutkimuksissa voidaan vertailla eri altistumisryhmien välillä riskien muutosta ja ajan mittaan havaittavia eroja.

Tutkimus voi olla prospektiivinen tai retrospektiivinen. Prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa altistus määritellään alussa ja seuraavat tapahtumat kerätään tulevaisuudessa. Retrospektiivisessä tutkimuksessa sekä altistus että tulokset selvitetään jo olemassa olevista historiallisista tiedoista.

Altistus ja lopputulokset määritellään etukäteen, ja usein tutkitaan useita lopputuloksia sekä useita altistuksia. Tietoja keräämään voidaan käyttää rekistereitä, terveystietokantoja, potilastietojärjestelmiä tai kyselylomakkeita.

Kohorttitutkimuksilla on useita etuja. Ne tarjoavat selkeän aikajänteen ajatillisen suhteen osoittamiseen, mahdollistavat incidenssin mittauksen ja useiden lopputulosten tutkimisen samanaikaisesti, sekä soveltuvat sekä yksittäiselle että useammalle altistukselle. Ne soveltuvat myös harvinaisempien altistusten tutkimukseen.

Rajoitteisiin kuuluu sekoittumisen eli konfounded-tekijöiden mahdollisuus, valikoitumisharha sekä seurantaan liittyvät virheet ja luotettavuusongelmat. Lisäksi kohorttitutkimukset voivat olla kalliita ja kestää pitkään ennen kuin tuloksia saadaan.

Analyysissa käytetään usein riskisuhdetta (relative risk) tai hazard-suhdetta sekä incidenssianalyysiä. Henkilövuosia käytetään seuranta-ajan mittana. Konfoundingin hallintaan sovelletaan multivariaatianalyysiä, propensity-score-mallinnusta ja herkkyystestejä.

Tunnettuja kohorttitutkimuksia ovat Framinghamin sydäntutkimus sekä useat suuret populaatiokohortit kuten Nurses’ Health Study ja UK Biobank.