Kognitivismiin

Kognitivismiin viittaa psykologiassa ja kognitiotieteessä laaja-alainen lähestymistapa, joka keskittyy mielensisäisiin prosesseihin. Se syntyi vastareaktiona behaviorismille, joka korosti ainoastaan havaittavaa käyttäytymistä ja jätti mielensisäiset tapahtumat huomiotta. Kognitivismi sen sijaan pitää mieltä aktiivisena tiedonkäsittelijänä, joka vastaanottaa, prosessoi, tallentaa ja palauttaa tietoa.

Keskeisiä kognitivismin käsitteitä ovat havainto, muisti, oppiminen, kieli, ongelmanratkaisu ja ajattelu. Tämän lähestymistavan mukaan ihmiset eivät reagoi passiivisesti ympäristöönsä, vaan he rakentavat aktiivisesti ymmärrystään maailmasta olemassa olevien tietojensa ja kokemustensa pohjalta. Tietoa käsitellään usein vertaamalla sitä tietokoneen tiedonkäsittelyyn, jossa aivot nähdään laitteistona ja mieli ohjelmistona.

Kognitivismin tutkimusmenetelmät vaihtelevat, mutta usein käytetään kokeellisia asetelmia, joissa mitataan reaktioaikoja, muistisuoriutumista ja muita kognitiivisia tehtäviä. Alan vaikutus on ollut merkittävä psykologian eri osa-alueilla, kuten kliinisessä psykologiassa (esim. kognitiivinen käyttäytymisterapia) ja kasvatustieteessä. Se on myös tiiviisti kytköksissä tekoälyn ja neurotieteiden kehitykseen.