Kloonaamista

Kloonaaminen tarkoittaa geneettisesti identtisen yksilön tai solukokonaisuuden luomista. Yleisesti erotetaan kaksi päämuotoa: reproduktiivinen kloonaaminen, jossa syntyy kokonainen yksilö, ja terapeuttinen kloonaaminen, jossa pyritään tuottamaan kantasoluja tutkimus- tai hoitotarkoituksiin ilman aikuisen yksilön syntymää.

Kloonausmenetelmistä tunnetuimpia ovat somatisen solun tumansiirto, eli SCNT, sekä solujen uudelleenohjelmointi, jota kutsutaan induced pluripotent stem cells -teknologiaksi (iPSC). SCNT:ssa luovuttajan tumallinen solu siirretään enukleoidun munasolun ytimeen, ja alkiokehitys etenee koeputkessa. Tämä lähestymistapa johti useiden eläinlajikkeiden kloonaamiseen, mukaan lukien kuuluisa Dolly-sheep vuonna 1996. iPSC-teknologia puolestaan muuttaa aikuisista soluista pluripotentteja solukerroksia ilman munasolua, mahdollistaen tutkimuksen ja mahdollisesti tulevat hoidot regeneratiivisessa lääketieteessä sekä lääkekehityksen.

Käyttökohteita ovat lääketieteellinen tutkimus, sairauksien malleja luovat tutkimusmallit, lääkkeiden seulonta sekä eläin- ja kasvilajikkeiden kloonaaminen jalostuksessa. Keskustelussa ja sääntelyssä huomio kiinnittyy eettisiin kysymyksiin, kuten identiteettiin, yksilöllisyyteen ja solujen omistusoikeuteen sekä eläinten hyvinvointiin. Ihmisen reproduktiivista kloonaamista säädetään useissa maissa kielletyksi tai tiukasti säännellyksi. Terapeuttinen kloonaaminen on kiistanalainen ja sääntely vaihtelee maittain, mutta käytännön sovellukset ovat pääasiassa tutkimuksellisia ja eläin-/solututkimuksellisia.