Klassillisuus

Klassillisuus on yhteiskuntatieteellinen käsite, jolla tarkoitetaan yhteiskunnan luokkien olemassaoloa ja niiden välisiä suhteita sekä luokkien muodostamaa vallan, varallisuuden ja arvostuksen jakoa. Se kattaa taloudellisen aseman lisäksi kulttuurilliset käytännöt, elämäntavat sekä resurssien saamisen mahdollisuudet, ja se voi sekä ylläpitää että vähentää eriarvoisuutta eri ryhmien välillä. Termin juuret ovat marxilaisessa teoria- ja sosiologisessa perinteessä, mutta käsite on vakiintunut laajasti myös muissa tutkijoiden suuntauksissa.

Klassillisuudesta keskustellaan usein luokkien välisin jännittein, luokkien välillä ja esimerkiksi työväenluokan sekä porvariston roolien kontekstein. Käsite liittyy sekä taloudellisiin että kulttuurisiin ulottuvuuksiin, kuten elämäntapoihin, kulutustottumuksiin ja elämäntilanteisiin, jotka heijastavat ja vahvistavat luokkien eroja.

Historian valossa klassillisuutta tarkastellaan muun muassa teollistumisen, urbanisaation ja hyvinvointivaltion kehityksen valossa. Suomessa 1900– ja 2000-luvuilla keskustelu on painottanut eriarvoisuuden rakennetta, koulutuksen tasa-arvoa, tulonjaon muutoksia sekä sosiaaliturvan roolia luokkien välisessä pidemmässä ajassa.

Kritiikit huomauttavat, että pelkkä klassillisuus voi aliarvioida muita identiteetteihin liittyviä epätasa-arvon muotoja, kuten sukupuolta, etnisyyttä ja migraatiota. Siksi nykykeskustelussa painotetaan intersektionaalisuutta ja monitasoista eriarvoisuutta, jossa luokka nähdään yhtenä monista vaikuttavista tekijöistä.