Kiveksestä

Kiveksestä on suomen kielen elatiivin muoto sanasta kives. Elatiivi ilmaisee alkuperää tai lähdettä, ja tässä yhteydessä se tarkoittaa jotain, joka on peräisin tai lähtökohtana testistä tai sen osasta. Tätä muotoa käytetään yleisesti kuvaamaan tilannetta, jossa jokin tulee tai on lähtöisin testistä.

Muodostus ja taivutus ovat yleisluonteisia: elatiivin pääte on -stä, ja sanan kives vartaloon lisätään pääte siten, että muoto muodostuu kiveksestä yksikköön. Monikossa elatiivin muoto on kiveksistä. Esimerkkejä: „Näyte otettiin kiveksestä.“ ja „Kiveksistä otettavat näytteet tutkitaan laboratorioissa.“ Näissä käyttöyhteyksissä viitataan joko alkuperäiseen lähteeseen tai paikkaan, josta jokin peräisin.

Käyttöä säätelevät sekä anatomian että lääketieteen kontekstit. Kiveksestä viitataan usein fysiologisiin tai kliinisiin tilanteisiin, joissa tarkastellaan, missä jokin tapahtuu tai missä jokin näyte tai neste on peräisin. Sillä on neutraali, kuvailullinen sävy, eikä kyse ole arkipäiväisestä kielenkäytöstä vaan kyseisissä teksteissä viitatusta lähteestä.

Vertaaminen muihin elatiivimuotoihin: yksikön elatiivi on kiveksestä, monikon elatiivi on kiveksistä. Kielitieteellisesti kives taipuu tämän elatiivin mukaan normaalisti, mikä tekee siitä säännöllisen osan anatomian ja kliinisen kielen sanastoa.