Kiinteytymisen

Kiinteytyminen on ilmiö, jossa jokin materiaali, rakenne tai järjestelmä muuttuu kiinteäksi tai huomattavan kestäväksi. Siinä tapahtuu siirtymä pehmeämmästä tai nestemäisestä tilasta kiinteään, ja lopullinen tila on tavallisesti tiheämpi ja lujuudeltaan parempi. Termiä käytetään laajasti eri tieteenaloilla kuvattaessa tätä muutosprosessia.

Materiaalitieteessä kiinteytyminen kuvaa usein nestemäisen tai muovisen aineen muuttumista kiinteäksi. Tämä voi tapahtua jäähdytyksen, faasimuutosten tai kemiallisen reaktion seurauksena. Esimerkkejä ovat metallien kiteytyminen, polymerien kovettuminen sekä rakennusmateriaaleissa sementin hydrataatio, joka vahvistaa rakenteita.

Geologiassa kiinteytymistä kutsutaan usein lithifikaatioksi: sedimenttien puristus, vedenpoisto ja sementoituminen muuttavat irtonaisen aineksen kiinteäksi kiveksi. Metamorfoosissa paineen ja lämmön vaikutuksesta mineraalit voivat uudelleen järjestäytyä. Biologiassa kiinteytyminen voi tarkoittaa kudosten jäykistymistä tai kalkkeutumista sekä ossifikaatiota eli luiden muodostumista.

Ominaisuudet ja havainnointi: kiinteytymisen nopeus ja lopulliset ominaisuudet riippuvat olosuhteista kuten lämpötilasta, paineesta, kemiasta ja ajasta. Lujuus, kovuus ja tiheys sekä kappaleen mitat kertovat prosessin etenemisestä. Etymologisesti kiinteytyminen muodostuu sanasta kiinteä ja suffiksista -minen.