Keuhkovtulehdusta

Keuhkovtulehdusta, suomalaisessa yleiskielessä keuhkokuume, on keuhkojen tulehdus, jossa keuhkorakkuloiden ja ympäröivän kudoksen tulehdus heikentää kaasujen vaihtoa. Se voi johtua bakteereista, viruksista tai harvoin sienistä. Tulehdus voidaan luokitella yhteisö- (CAP), hoitoon liittyväksi (HAP) sekä harvoin aspiraation yhteydessä kehittyväksi.

Suurimmat aiheuttajat riippuvat tulehduksen tyypistä. CAP:n yleisimpiä bakteerien aiheuttajia ovat Streptococcus pneumoniae ja Haemophilus influenzae, sekä epätyypillisissä tapauksissa Mycoplasma pneumoniae tai Chlamydophila pneumoniae. Virusinfektiot, kuten influenssavirus tai RSV, voivat aiheuttaa keuhkovtulehduksen tai sitä pahentaa bakteerikonfiguraatio. HAP:ssa yleisempiä ovat monirekisteröidyt bakteerit, kuten Pseudomonas aeruginosa ja Staphylococcus aureus, mukaan lukien MRSA.

Oireita ovat äkillinen kuume, yskä, yskösten muuttuminen tai runsastuminen, hengenahdistus, rintakehän kipu ja yleinen pahoinvointi. Iäkkäillä sekä kroonisesti sairastuneilla voi ilmetä henkisen sekavuuden tai heikentynyt toimintakyky. Diagnoosi perustuu kliikkaan, rintakehän röntgenkuvaan sekä laboratorioon, kuten verikokeisiin ja mahdolliseen ysköksen tutkimukseen.

hoito perustuu taudin aiheuttajaan ja sairauden vakavuuteen. Bakteeriperäiseen CAP:iin käytetään yleensä suun tai suonensisäisiä antibiootteja, ja vakavammissa tapauksissa sairaalahoitoa. Virusinfektioissa tuetaan hoidossa, ja joissain tapauksissa käytetään antiviraalisia lääkkeitä. Lisätukea annetaan tarvittaessa nesteytyksen, hapetuksen ja liikkumisnopeuden tukemiseksi.

Ennuste riippuu iästä, yleisestä terveydestä sekä tulehduksen vakavuudesta. Suurin osa toipuu muutaman viikon kuluessa hoidosta, mutta komplikaatiot, kuten pleura- tai sepsisolukon tarttumat, voivat vaatia pidempää hoitoa. Ennaltaehkäisyssä korostuvat rokotukset pneumokokki- ja influenssarokotusten sekä tupakoinnin välttämisen merkitys.