Keuhkovaltimoista

Keuhkovaltimoista viittaa keuhkovaltimoihin, verisuonistoon, joka johtaa veren oikeasta kammiosta keuhkoihin hapettumaan. Pääreitti alkaa keuhkovaltimosta, joka poistuu oikeasta kammiosta ja jakautuu vasempaan ja oikeaan keuhkovaltimoon. Näistä haarautuvat lohko- ja pienvaltimoihin, jotka kiertävät keuhkorakkuloita. Hapettunut veri palaa keuhkoista vasempaan eteiseen keuhkolaskimoiden kautta.

Keuhkovaltimot muodostavat keuhkoverenkierron pääväylän. Verenvaihto tapahtuu keuhkorakkuloiden kapillaariverkostossa, missä alun perin deoksihematoitunut veri hapetetaan ja palautuu sydämeen vasemman eteisen kautta keuhkolaskimoiden avulla. Tämä kierto on erillään systeemisestä verenkiinnostä ja toimii alhaisemmalla paineella kuin systeemiset valtimot.

Fysiologiaan liittyen keuhkovaltimot ovat suuria, pelkästään keuhkoihin johtavia karttoja, joiden paineet ovat alhaisemmat kuin muissa elimissä. Keskimääräinen paine keuhkovaltimoissa on noin 12–16 mmHg, ja veren virtaus on suuri suhteessa keuhkojen tilavuuteen, mikä mahdollistaa tehokkaan hapen noston ja hiilidioksidin poistamisen.

Merkittäviä sairauksia ovat keuhkovaltimot; keuhkovaltimoverenpaine (keuhkovaltimoverenpainetauti), sekä akuutti keuhkovaltimoemboliam eli tukos. Synnynnäiset tai hankitut poikkeavuudet voivat vaikuttaa keuhkovaltimoiden rakenteeseen ja toimintaan. Diagnoosi ja hoito perustuvat kliinisiin tutkimuksiin ja kuvantamistutkimuksiin, kuten CT-angiografiaan tai echokardiografiaan, sekä tarvittaessa antikoagulanttihoitoon tai endovaskulaarisiin toimenpiteisiin.