Kerrostuneisuudesta

Kerrostuneisuudesta on käytetty termiä sekä geologiassa että yhteiskuntatieteissä kuvaamaan eriarvoisten kerrosten tai ryhmien syntyä ja järjestäytymistä. Se voi tarkoittaa sekä rakenteellista jakautumista yhteiskunnassa että kerrostuneisuutta sedimenttien tai kivilajien kerroksissa, jotka kertovat aikaisemmista ympäristöoloista. Geologiassa kerrostuneisuus viittaa päivien, vuosien tai miljoonien vuosien aikana muodostuneisiin kerroksiin sekä niiden koostumukseen, paksuuteen ja fossiilisiin merkkeihin, ja sitä tutkitaan stratigrafian avulla.

Sosiologinen kerrostuneisuus kuvaa yhteiskunnan rakenteellista eriytymistä luokittain tai aseman mukaan. Keskeisiä ulottuvuuksia ovat tulot, koulutus, ammatti sekä valtapositio, jotka vaikuttavat yksilön elämänkulkuun ja mahdollisuuksiin. Kerrostuneisuus syntyy sekä perinnöllisistä tekijöistä (kuten syntyperä ja sukupuoli) että suoritusperusteisista saavutuksista (koulutus, ammattiura, työkokemus). Teoreettisesti siihen on pyritty käsittelemään marxilaisen luokkateorian, weberiläisen aseman ja statuksen sekä nykyaikaisen liikkuvuuden näkökulmista. Mittauksessa käytetään usein tulonjakoa kuvaavia indikaattoreita sekä status- ja koulutuserojen mittareita, ja elinikäistä liikkuvuutta tutkitaan status attainment -lähestymistavalla.

Kerrostuneisuudella on merkittäviä vaikutuksia politiikkaan, talouteen ja hyvinvointiin. Se heijastuu koulutuksen pääsyyn, työmarkkinoiden mahdollisuuksiin, terveyteen ja asuinolosuhteisiin. Poliittiset toimet, kuten koulutuksen tasa-arvoinen saatavuus, tulonjaon tasoittaminen ja sosiaaliturvan vahvistaminen, voivat pienentää eriytyneisyyden vaikutuksia. Kritiikki korostaa kerrostuneisuuden moniulotteisuutta sekä intersektionaalisuutta, ja huomio kiinnittyy siihen, miten globalisaatio ja teknologinen kehitys muuttavat rakenteita.