Kemikaalipinnoitusmenetelmiä

Kemikaalipinnoitusmenetelmiä käytetään metallien ja muiden materiaalien pinnoittamiseen kemiallisten reaktioiden avulla. Nämä menetelmät eivät vaadi ulkoista sähkövirtaa, toisin kuin sähkökemialliset pinnoitusmenetelmät. Yksi yleisimmistä kemikaalipinnoitusmenetelmistä on kemiallinen nikkelipinnoitus. Siinä pinnoitettava kappale upotetaan nikkelisuolojen ja pelkistimen sisältävään liuokseen. Reaktio tapahtuu kappaleen pinnalla, ja metallinen nikkeli saostuu tasaisesti pinnalle. Kemiallisella nikkelipinnoituksella saadaan aikaan kova, kulutusta kestävä ja korroosionkestävä pinta.

Toinen kemikaalipinnoitusmenetelmä on kuparipinnoitus ilman sähkövirtaa. Tätä menetelmää käytetään usein elektroniikkateollisuudessa, esimerkiksi piirilevyjen valmistuksessa. Menetelmä perustuu kupari-ionien pelkistymiseen kupariksi sopivissa kemiallisissa olosuhteissa. Kemikaalipinnoitusta voidaan käyttää myös muiden metallien, kuten kullan ja hopean, pinnoittamiseen.

Kemikaalipinnoitusmenetelmien etuja ovat hyvä pinnoitteen tasaisuus myös monimutkaisissa muodoissa, mahdollisuus pinnoittaa ei-metallisia materiaaleja esikäsittelyn jälkeen sekä pinnoitteen kovuus ja kulutuskestävyys. Haittapuolina voivat olla suuremmat kemikaalikustannukset verrattuna sähköpinnoitukseen ja prosessin herkkyys liuoksen koostumuksen muutoksille. Menetelmät soveltuvat monenlaisiin teollisiin sovelluksiin, kuten autoteollisuuteen, ilmailuun ja elektroniikkaan.