Kehonkielellä

Kehonkielellä tarkoittaa ei-kielellistä viestintää, joka välittyy kehon liikkeiden, ilmeiden, asennon ja katsekontaktin kautta. Se toimii rinnakkain sanallisen viestinnän kanssa ja voi vahvistaa, muuttaa tai kumota puhuttua sanomaa sekä tarjota kuulijalle tietoa viestijän tunteista, asenteista ja suhtautumisesta.

Keskeiset osa-alueet include kasvojen ilmeet, eleet ja käden liikkeet, ryhti ja kehon asento, katsekontakti sekä katseen suunta ja kesto. Lisäksi tilankäyttö eli proxemiat sekä kosketus (haptics) vaikuttavat viestintään. Paralingvistiikka, kuten äänen korkeus, nopeus, voimakkuus ja rytmi, on yhtä tärkeä osa kehonkieltä. Tutkimuksessa on käytetty ja kehitetty erilaisia luokitusjärjestelmiä, kuten kasvojen ilmeiden systemaattiseen koodaukseen sovellettua FACS-järjestelmää.

Kehonkielellä on sekä universaaleja että kulttuurisesti oppittuja piirteitä. Jotkut perusilmeet ja reaktiot on todettu melko kansainvälisiksi, mutta eleiden merkitys, normaalit etäisyydet ja ilmaisujen tulkinta vaihtelevat kulttuurien mukaan. Tämä aiheuttaa usein väärinymmärryksiä viestinnässä, jos kontekstia ei huomioida. Tutkimus on vaikuttanut muun muassa psykologiaan, antropologiaan ja viestinnän koulutukseen, ja sitä hyödynnetään muun muassa vuorovaikutuksen parantamisessa, neuvotteluissa, opetuksessa ja terapiatyössä.

Rajoitteet ovat olennaisia: kehonkieli ei välitä tarkoitusta yhtä täsmällisesti kuin sanat, se on tilannesidonnaista ja osittain tarkoituksellista tai tiedostamatonta. Luotettava tulkinta edellyttää kontekstin huomioimista sekä yhdistämistä muihin viestinnän kanaviin.