suhtautumisesta

Suhtautumisesta tarkoitetaan, miten yksilö arvioi ja tuntee jotakin—ihmisiä, asioita tai tilanteita. Se kattaa sekä myönteiset että kielteiset asenteet ja heijastuu sekä ajattelussa että käyttäytymisessä. Käsite on keskeinen psykologiassa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.

Tyypillisesti suhtautuminen jaetaan kolmeen ulottuvuuteen: kognitiivinen (uskomukset kohteesta), affektiivinen (tunteet) sekä käyttäytymiseen liittyvä motivaatio. Tätä kutsutaan usein ABC-malliksi. Eri teoriat painottavat, miten nämä ulottuvuudet muodostavat kokonaisasenteen.

Suhtautuminen kehittyy ja muuttuu kokemusten, informaation ja sosiaalisten normien vaikutuksesta. Uusi tieto, arkipäiväiset kokemukset sekä ristiriitojen kokemus voivat muuttaa asennetta. Tutkimuksissa on tutkittu, miten viestintä ja konteksti vahvistavat tai heikentävät suhtautumista.

Mittauksen haasteena ovat sosiaalisen toivottavuuden vaikutus ja asenteiden monimuotoisuus. Yleisiä mittareita ovat self-report -kyselyt ja likert-asteikot sekä semanttiset ruudut. Tutkimuksessa käytetään myös implisiittisiä mittauksia, joilla pyritään havaitsemaan tiedostamattomia asenteita.

Suhtautumisilla on suuri vaikutus koulutukseen, työhön, markkinointiin ja politiikkaan. Ne ohjaavat päätöksiä, vuorovaikutustyylejä ja käyttäytymistä sekä voivat tukea tai estää muutosta.