Kasvuperioodi

Kasvuperioodi tarkoittaa vuodenaikaa, jolloin eliöt kokevat aktiivista kasvua. Käytännössä termin arvellaan usein viittaavan kasvien kasvukauteen, jolloin ne kehittyvät ja keräävät biomassaa, mutta se voi tarkoittaa myös eläinten kehitys- tai metabolisia vaiheita sekä metsien aktiivista kasvua. Kasvuperioidin pituus ja luonne riippuvat alueellisesta ilmastosta, maantieteellisestä sijainnista sekä yksittäisestä lajista.

Kasvua koskevat perusvaatimukset ovat suotuisat olosuhteet: lämpötila ylittää lajin alarajan, valoisuus on riittävä ja maan kosteus sekä ravinteet ovat saatavilla. Kasvu loppuu, kun olosuhteet muuttuvat epäedullisiksi esimerkiksi lämpötilan laskiessa, päivien pituuden lyhentyessä, kuivuuden tai ravinteiden puutteen vuoksi. Monissa ilmastoissa kasvukauteen liittyy ns. frost-free period eli pakkaselta vaba jakso, jonka jälkeen kasvu on mahdollista. Tropiikissa kasvu voi olla pitkään jatkuvaa tai ympäri vuoden.

Mittauksessa käytetään usein käsitteitä kasvupäivät tai kasvukausi sekä lämpöön perustuvia mittareita, kuten kasvupäivien summa. Tämä tarkoittaa, että päivien keskilämpötila ylittää lajikohtaisen alarajan, jolloin kyseinen päivä lasketaan mukaan. Kasvupäivien laskenta auttaa ennustamaan kylvöaikoja, itämistä ja satoa sekä tukee viljelysuunnittelua ja säännöstelyä.

Kasvuperiodin pituuteen vaikuttavat ilmaston muutokset sekä keinotekoisten ympäristöjen, kuten kasvihuoneiden, valaistus ja lämpö, käyttö. Metsätaloudessa kasvuperioidi voi viitata aktiiviseen versojen ja lehtien kasvuun kasvukauden aikana.

Katso myös: kasvukausi, fenologia, kasvupäivien laskenta, kasvin kehitysvaiheet.