Kasvisoluja

Kasvisoluja ovat kasveissa esiintyviä solukokonaisuuksia, jotka muodostavat kudoksia ja toimivat kasvin elintoimintojen perusyksikköinä. Ne eroavat eläinsoluista useilla tunnuspiirteillään, kuten soluseinän rakenteessa, kloroplastien läsnäolossa ja suurikokoisessa vakuolissa.

Soluseinä koostuu pääasiassa selluloosasta, hemicelluloosasta ja pektiinista, ja se antaa solulle muodon sekä tukee kasvua. Solukalvo säätelee aineiden liikkumista solun sisään ja ulos. Solulima (sytoplasma) ja tuma ovat solun tärkeimmät soluelimet; tuman sisällä on perinnöllinen aine.

Kloroplastit, joissa tapahtuu fotosynteesi, sisältävät klorofylliä kasvien vihreän värin taustalla. Fotosynteesin tuloksena syntyy glukoosia ja vapautuu happea. Monilla kasvisoluilla on suuri vakuoli, joka täyttää suurimman osan solutilasta ja ylläpitää turgor-painetta veden avulla. Solulimassa on myös mitokondrioita sekä endoplasmainen retikulum ja Golgin laitteisto, jotka vastaavat energiantuotannosta, proteiinien ja muiden molekyylien käsittelystä sekä kuljetuksesta.

Kasvisolut voivat erikoistua erilaisiksi solutyypeiksi kasvin kudoksissa. Yleisimmät ovat parenkymasolut, jotka osallistuvat fotosynteesiin, varastointiin ja aineiden vaihdantaan, sekä tukisolut, jotka vahvistavat kudoksia. Näiden perusrakenteiden ja erilaistumisen kautta kasvit voivat kasvaa, sopeutua ympäristöön ja muodostaa erilaisia kudoksia kuten lehtiä, varret ja juuret.