Kasvinesteitä

Kasvinesteitä tarkoittaa kasveista peräisin olevia nesteitä, joita esiintyy sekä kasvin sisäisessä nestekierrossa että kasvin eritteinä ulos. Ne kattavat veden ja ravinteiden kuljetukseen tarkoitetut nesteet sekä kasvin ulkoiset eritteet, kuten maitomaista nestettä (latex), pihkaa sekä nektaria, jolla kasvi houkuttelee pölyttäjiä.

Kasvinesteiden koostumus on yleensä suurimmaksi osaksi vettä, johon on liuennut sokereita (sakkaroosia, glukoosia ja fruktoosia), aminohappoja sekä mineraaleja ja orgaanisia happoja. Lisäksi niihin voi sisältyä sekundaarisia yhdisteitä kuten alkaloideja, terpenoidiyhdisteitä sekä muita kasvibiologisesti aktiivisia aineita.

Tyyppeihin kuuluvat sekä kasvin sisäiseen nestekiertoon liittyvä neste, joka kuljettaa vettä ja ravinteita koko kasvin läpi, että ulkoiset eritteet kuten latex (maitomainen neste kudosvaurion jälkeen), pihka ja gummi. Lisäksi kasvit erittävät nektaria houkutellakseen pölyttäjiä sekä eteerisiä öljyjä puolustukseksi tai houkutukseksi.

Toiminnat: Kasvinesteet osallistuvat veden ja ravinteiden kuljetukseen, ylläpitävät solujen turgoria sekä toimivat puolustus- ja viestintämekanismeina kasvissa, esimerkiksi torjuen hyökkäjiä tai houkutellen hyödyllisiä eläimiä.

Annetussa ihmisnäkökulmassa kasvinesteillä on sekä hyödyllisiä että haitallisia sovelluksia. Esimerkiksi vaahteran mahla on käytetty siirapin valmistukseen, kun taas latex voi olla ärsyttävää tai myrkyllistä, jos sitä joutuu iholle tai suuhun. Kasvinesteiden tutkimus kuuluu botaniikan ja ekologiankin kenttään.