Kasvilajissa

Kasvilajissa on suomalaisen botaniikan termi, jolla tarkoitetaan plant species eli kasvilajin tasoa. Kasvilajissa viittaa inessivimuotoisesti siihen, että puheessa käsitellään ominaisuuksia, ilmiöitä tai tutkittavaa ilmiötä kyseisessä kasvilajissa. Kasvilaji taas on itse taxonominen yksikkö, joka kuvaa moistureen eli lajin tasoa planttien luokittelussa, kun taas kasvilajike tarkoittaa viljelykasviyksilöiden kehitettyä tai valittua muotoa saman lajin sisällä.

Kasvilajissa-termin käyttö on yleisintä tieteellisessä kirjoittelussa, botaniikassa, ekologian ja maatalouden yhteydessä. Se auttaa erottamaan, millä tasolla ilmiöä tarkastellaan: laji- vs. lajike- tai populaatiotasolla. Esimerkiksi lauseessa “Kasvilajissa on useita geneettisiä muotoja” viitataan lajin geneettiseen monimuotoisuuteen; vastaavasti kuvailtaessa tietyn lajikkeen erityispiirteitä käytettäisiin kasvilajiketta tai viljelymuotoa.

Kasvilajin ja kasvilajikkeen välinen ero on tärkeä. Laji (kasvilaji) on luonnon tasolla esiintyvä, geneettisesti edelleen yhteensopiva ryhmä; lajike (kasvilajike) on ihminen muovaama ja jalostama kasvikoekokonaisuus, jota viljellään tai kaupataan. Kasvilajissa käytettyjä ilmiöitä voidaan tarkastella yleisellä tasolla lajin sisällä tai populaatioittain, mutta lajikkeisiin liittyvät piirteet liittyvät yksittäisiin jalostettuihin kantajiin.

Käyttö Suomessa on yleisintä muodollisessa ja tieteellisessä tekstissä. Arkikielessä puhutaan usein yleisemmällä tasolla, kuten “kasveissa” tai “kasveista,” kun tarkka lajitaso ei ole olennaista.